Ilta-ajelulla

Lempikahvilani Helsingissä on Munkkiniemessä sijaitseva Cafe Torpanranta. Aurinkoisella ilmalla on terassilla kiva istuskella. Erikoiskahvien, viinien, leivonnaisten, suolaisten ja jätskin lisäksi Torpanranta tarjoaa ihania salaatteja. Ajelimme Munkanrantaan perjantai-iltana, oli kesän ensimmäinen kerta täällä.

Kallioilla oli tilaa viileän sään takia.

Yksi rohkea matonpesijä sentään näkyi.

Jätskitkin olisi saanut jonottamatta.

Lauantain rentoilua kaikille!

Kenkähaaste

Sain Luksusta arjessa suloiselta Riinalta mieluisan haasteen, kiitos!

1. Viimeisimmät ostoksesi, mistä?

Eilen tuli viimeinen alepakettini, jossa oli Art of Soulen sinivalkoraidalliset espadrillot. Väijyin tätä paria jo keväällä Spartoolla, ja sieltähän se oikea pari löytyi.

2. Lempiparisi, väri, koko?

Kyllä lempiparini tällä hetkellä on Unisan konjakinruskea avokas. Tykkään platformista ihan hirveästi. Ja väri on tietenkin täydellinen. Tähä juttuun en kuvannut ollenkaan saappaita, jotka ovat myös lemppareitani. Olen enemmän saapas- kuin avokastyttö. Kengänkokoni on 37.

3. Onko jokin kenkämalli, jota inhoat?

On... Sellainen matala, jossa on muotoiltu pohja ja joka leviää eteenpäin ja jossa on nauha päkiän yli. Varmasti mukava jalassa, mutta ruma. Kuvassa Itävallasta 2006 hankitut Poén Mary Janet. Itävallassa on mainio ketju nimeltä Humanic, josta tekee loistavia löytöjä.

4. Kuinka paljon olet valmis maksamaan uusista kengistä?

En enempää kuin allaolevista. Se onkin ollut sitten tuskaa joka euro, niin epämukavat ne ovat jalassa.

5. Kuinka kauan käytät yhtä kenkäparia?

 Lemppareitani niin kauan kuin ne kestävät. Allaoleva Liverpoolin loaferi on viisivuotias ja alkaa olla tiensä päässä. Olen pitänyt paria valtavasti.

6. Voisitko ostaa samanlaiset kengät kuin ystävälläsi on?

Voisin, ja olemme ostaneetkin, alla olevat loaferit! Tosin emme ole käyttäneet yhtäaikaa. Toisen ystäväni kanssa ostimme Globalin peep toe-korkkarit vuosia sitten.

7. Millaisilla kengillä käveleminen on mukavinta?

Pehmeiksi kävellyillä loafereilla tai tennareilla. Burberryt alkavat olla sellaiset, tassuttelin ne Pariisissa vuosi sitten pehmoisiksi. Niissä on muotoiltu pohja, jalka ei väsynyt yhtään.

8. Oletko kesäisin ulkona ilman sukkia tai kenkiä?

 Ilman sukkia kylläkin, mutta vähintään varvassandaalit pitää olla jalassa. Kuvassa ensimmäiset kenkäni, ja olivat ihan custommade!!

9. Jos saisit ilmaiseksi millaiset kengät tahansa, mitkä ottaisit?

Helppo, helppo, helppo!! Burberryn nilkkurit, joita rakastan... Nämä olisivat unelmapari kaikin puolin! Malli näkyy olevan tuotannossa jo ainakin kolmatta vuotta, eli ehkä jonain päivänä totaalisessa mielenhäiriössä... ; )

Tähän haasteeseen tuli mukaan nyt "järkeviä" kenkiä Ron Roneja lukuunottamatta, ja aika järkeviä pareja minulla onkin. Kesällä on kiva pitää matalia loafereita tai ballerinoja vajaamittaisten lahkeiden kanssa. Päätin myös, että loppukesällä myyn pois sellaiset parit, joita en selvästi enää tule käyttämään. Niitä on kertynyt jonkin verran tuonne kenkähyllyyn.

Tämä haaste on tainnut kiertää paljon, mutta haastan tyylikkäät blogittaret

Dahlia

Lili

Jonna

Rilla

Business Woman

Iloista perjantaita, varsinkin kaikille lomansa aloittaville!

Nopeaa hopeanpuhdistusta

Hopea on kaunis materiaali, mutta kuten tiedämme, tummuva. Silloin tällöin korut ja aterimet kaipaavat puhdistusta. Olen vähän laiskanpuoleinen hoitamaan tällaisia asioita, silloin konstien on oltava nopsat.

Yksi vekkulein neuvo hopean puhdistukseen on tämä: kiehauta vettä. Vuoraa astia foliolla, laita pohjalle merisuolaa ja kaada vesi astiaan. Sitten vain hopeat sinne ja ding - ne kirkastuvat silminnähden. Tätä konstia käytän, kun pitää kiillottaa tarjoiluesineitä kuten isoja lusikoita, haarukoita tai kakkulapio.

Muuten dippaan korut pudistusaineeseen, jossa on iso suu. Kätevä on Johnsonin Silver Quick. Ehkä ei ole fiksua dipata sinne kivellisiä koruja, mutta niin vain välillä teen. Käsikorusta dippasin vain reunat, muuten puhdistin kivien reunat rievulla. Pudistamisen jälkeen pesen ne astianpesuaineella lämpimässä vedessä ja kuivaan huolellisesti.

Tämä koru kuuluu settiin, jonka ostin Albufeiran Apumanke-nimisestä kaupasta.

 DPN:n vähän kovia kokenut koru...

                   Sinikiviset korvikset ovat niin vanhat, etten muista enää mistä olen ne saanut.

 Meidän suvun lapsille on kerätty astioita kymmenen vanhasta asti. Kaunis kastikekauha on ollut isoäitini.

Ja sitten koru Silver Quickiin!

After...

 Setistä tuli taas oikein hyvännäköinen.

 Kastikekauhakin kiiltää taas.

Kellojen teräsremmit ja niiden välit sekä itse kellotaulut puhdistan "ihmesienellä", tällä hetkellä käytössä Viledan. Väittäisin kyllä, että tämä merkki on ihmesienistä tehottomampia, sillä olen puhdistanut sellaisella myös hopeaa, ja hyvin on toiminut. Viledan sieni ei puhdistanut hopeaa. Ihmesieni on kätevä kaikkeen, sillä puhdistuu mikroaaltouunin näppäimistö, leivänpaahtimen ja yleiskoneen runko, lisäksi se poistaa ruosteisen veden jälkiä sinkkisestä pesualtaasta tosi hyvin.

Miten te hoidatte hopeakorujanne, nyt vinkkejä jakoon!

Raikas Lexington

Jos mainoksessa voisi asua, asuisin Lexingtonin kuvissa. Jos mainoksella pyritään luomaan mielikuvaa, olen tässä tapauksessa helppo kohde. Lexingtonin mainoskuvat ovat raikkaita, ilmavia, harmonisia... Ne luovat kuvaa maailmasta, jossa kesäpäivä vietetään katoksen alla meren rannalla, valkoisissa ja sinisissä vaatteissa liehuen... Tavarat ovat huolettoman harkitun sekaisin, hortensioita ja pioneita siellä täällä, paljon tyynyjä ja pehmeyttä.

Täällä kesäpäivä vietetään katsoen ikkunasta kukkapenkken rikkaruohomäärää ja suunnitellaan seuraavan sateettoman päivän pihahommia. Joten taidan vielä hetkeksi uppoutua ihailemaan näitä kuvia...

          Pictures: Lexingtoncompany.com

Kepoista keskiviikkoa!

London Sole ja säämuisto

Sain eilen Perfectly Basicin pakettini, ja aletilaukseni olivat sopivia. Päädyin siis pitämään ne. Mietin pitkään pidänkö näitä London Solen ballerinoja. Ne olivat vähän kevyemmän tuntuiset jalassa, kuin mitä odotin niiden olevan. Toisaalta - en koskaan pidä ballerinoja sadesäässä. Lisäksi kuosi miellytti kovasti.

Kuva klassisesti peilin kautta!

Mutta voi näitä säitä!! Kohta ollaan heinäkuussa, enkä kertaakaan ole ottanut aurinkoa, tuskin moni muukaan tosin. Mallorcalla oli sen verran lämpöä, etten voinut suorassa auringossa olla.

Tulee mieleen kesä 2004 - muistatteko sen surkean, sateisen kesän? Meillä tehtiin sinä kesänä pihaa. Multaa tuotiin, kaivuri muotoili pihaa ja levitti multaa. Pihafirma oli kylvämässä nurmikkoa ja tekemässä istutuspenkit. Illalla ihailimme kauniita penkkejä ja vastakylvettyä ja -jyrättyä nurmikkoa.

Yöllä alkoi sataa. Satoi lakkaamatta kolme päivää ja yötä. Sade huuhtoi pitkin loivaa rinnettä nurmikonsiemenet mennessään. Melkein itku siinä tuli, kun nurmikko ei lähtenyt kasvamaan kuin tuppoina sieltä täältä. Voikukka sen sijaan iti siihen mainiosti. (Seuraavana keväänä nurmikko kylvettiin uudestaan, mutta nyt me teimme työn,  ja mies jyräsi sitä yhden kauniin kevätyön.) Kun reissasimme sukuloimassa, tuntui, että aina siellä, minne menimme, oli huonoin ilma. Kun työt alkoivat elokuussa, olin ikionnellinen ja äärimmäisen motivoitunut.

Että kyllä se aurinko olisi nyt niin tervetullut, ei mahda mitään!

Mutta nyt kotitöiden kimppuun, laitoin irlantilaishaitaristi Sharon Shannonia Spotifysta soimaan ja seuraavaksi kuumenee silitysrauta!

Mukavaa tiistaita kaikille!

Flower power

Minunkin kaapistani löytyy trendikäs kukkapaita - silkkinen ja värikäs! Paita on Espritin, ja hyvin, hyvin, hyvin ohut. Tuntuu aika hurjalta olla näin värikkäässä vaatteessa, mutta toisaalta, tämähän on vain paluuta juurille... Omistin parikymppisenä nimittäin pari kukkamekkoa!

Ensimmäinen niistä oli vähän sellainen 20-luvun tyyppinen, laskettu vyötärö, pienet hihat. Merkki taisi olla Vero Moda tai jotain sellaista. Mekko oli mainio helleasu, väreiltään vaaleankeltainen ja pinkki! Muistan, että se meni tosi helposti ruttuun, ja se harmitti kamalasti.

Toinen oli sitten hurjempi tapaus - kuin suoraan Pieni talo preerialla-sarjasta. Yläosa oli tyköistuva, hihat pussilla, miehustassa napitus ja helma todella leveä, laaja ja minulle melkein nilkkapituinen. En tiedä mikähän mielenhäiriö minuun oli iskenyt, kun sen ostin, muttei se kovin monta kertaa ylläni ollut. Harmi, kun siitä ei ole kuvia, voisi olla muistelemisen arvoinen otos!

Ai niin, olihan minulla kukkamekko sitten kolmikymppisenäkin. Se oli jotain ihan muuta kuin edelliset: hihaton, vinoon leikattu, mustalla pohjalla kauniita akvarellimaisia kukkia, minipituinen. Se oli ihana, ja säilytin sitä muistona pitkän aikaa.

Jonkinlainen romantikko minussa pitää kukkakuoseista, enemmän niistä kuin pitsistä. Kukat ovat parhaimmillaan juuri ohuissa ja keveissä materiaaleissa, kesäisin.

Farkut Nudie, molemmat vyöt Massimo Dutti, kengät Costa Diva.

Kuten näette, meitsi on taas pystyssä, vielä tosin vähän köhien ja niiskuttaen. Takana tuntien pituinen Frasier- ja Downton Abbey -maratoni!

Kukkiiko teidän kaapissanne?

Pikku ranskatar

Mitä- Johny Depp ja Vanessa Paradis ovat eronneet! Luulin heidän todella olevan kestävässä suhteessa, mutta nyt Johnylla on jo uusi, 26-vuotias heila. Taidan olla vähän jäljessä asioista, sillä heillä on mennyt kuulemma tosi huonosti jo vuoden päivät.

Pikkuruinen Vanessa on Ranskatar isolla ärrällä. Kaikki, mitä tämä laulava, näyttelevä, mallintöitä tekevä nelikymppinen laittaa päälleen, on niin chíc! Google-haulla tarjottiin tulosta "Vanessa Paradis teeth", iso väli etuhampaissa on hänen tavaramerkkinsä. Minusta Vanessa on hurmaava, olisi Johny miettinyt toisen kerran... Minusta ranskattaret ovat persoonallisia. Ajatellaanpa vaikka Ines de la Fressangea, Charlotte Gainsbourgia, Juliette Binochea tai Béatrice Dallea... Upeita naisia kaikki tyynni.

 

 

Muistatteko tämän mainoksen vuodelta 1991? (kuva Jean-Paul Goude)

Hyvää juhannuspäivää kaikille!

Kotijuhannus

Suomen kesä on sitten kaunis! Leppeä tuuli, luonnonkukat, tuoksut - kunpa niitä saisi tallennettua talven varalle.

Tämä juhannus kuluu kotona rauhallisesti lueskellen, leffoja katsellen, hieman ulkosalla istuskellen ja tietenkin syöden. Mitään monimutkaista en jaksa kokkailla, kun olen vielä toipilas, mutta illalla kuitenkin grillataan makkaraa! Minulle makkara on vain tekosyy syödä sinappia, se on vain niin namia! Makkara tietenkin pitää kääriä talouspaperiin ja muiden kauhistukseksi kuorruttaa näkymättömiin sinapilla. Ja paras makkara mielestäni on Kabanossi, ja sinappi pitää olla testivoittaja-Pirkkaa... : )

Tämä juhannusasu on nyt vähän feikattu, sillä oikeasti päällä on trikoota... Näin kuitenkin voisin pukeutua juhannsuaaton viettoon. Zaran pyjamahousut ovat ihanan viileät, Globalin pellavapaita on kesän luottovaate. Jalassa Acient Greek-sandaalit Net A Porterilta, silkkihuivi Tarjoustalosta viime kesänä. Meikittömät kasvot kätketään aurinkolasien taakse.

Aurinkoista mittumaaria kaikille!

Aletilaus ja pohdintoja

Tämän juhannuksen suunnitelmat menivät totaalisen uusiksi. Olen nimittäin sairastunut keuhkoputkentulehdukseen. Kävin eilen lääkärissä ja sain antibioottikuurin. Nyt sitten podetaan ja yskitään. Vähän harmittaa, mutta minkäs asialle voi...

Sen verran on heikko olo, ettei jaksa olla kovin paljon yhäällä. Niinpä viihdykkeekseni tein laajan nettikauppakierroksen, ja sorruin tilaamaan Perfectly Basicilta muutaman alejutun...

Löysin nämä London Solen ballerinat - kuosi on minusta aivan ihana, ja sisältää lempivärini! Tilasin koon 38, suositeltiin siis ottamaan yhden koon suuremman kuin tavallisesti. Yleensä kokoni on 37, mutta brittikengissä 5, eli 38. Kurkatkaapa muuten merkin nettikauppaan, varsinainen karkkikauppa, nam!

Perfectly Basicin Filippa K-valikoima on laaja, ja tätä neuletta olen katsellut pitkin kevättä. Neule on aika pitkä, ja saapa nähdä onko se jopa liian pitkä. Ajattelin yhdistää sen jo kaapista löytyviin Filipan satiinihousuihin, joista kuva täällä... Neule oli puoleen hintaan.

Ostoskoriin löysivät tiensä myös nämä mustat housut, jollaisia sovittelin viime kesänä armeijanvihreänä - edelleen puoleen hintaan!! En ole enää kovin halukas pitämään shortseja, joten ohuet, rypistymättömät kesähousut ovat mukava kesävaate. Yläosaksi sopii toppi tai väljä pieni paita. Tykkään housujen porkkanamallista kovasti, se on aika armollinen takapuolelle ja reisille... : )

Nyt vain odotellaan pakettia ja jännätään miten tilaukset sopivat!

Mietin tässä eilen ja tänäänkin vielä, miten sitä lataa kesään hirmuisia odotuksia. Kesäänhän alkaa suunnitella ja odottaa jo helmikuussa. Ainakin minulla se on vähän sellaista sitku-sitku-elämää. Sitku on kesä, sitku on lämmin, sitku urheilen ihan hirmuisesti... No, aurinkoa en ole vielä päässyt ottamaan, saati urheilemaan. Olen odottanut pyöräilykautta kuin kuuta nousevaa, mutta kertaakaan en ole vielä päässyt pyörän selkään. Ensin muljahti nilkka, sitten tuli tämä yskä. Kesä tuntuu niin lyhyeltä, se on viikoissa ohi, ja ne harvat auringonpaisteiset päivät haluaisi käyttää todella tarkasti. Aurinko paistaa nytkin ihanasti ulkona, ihmiset kokoontuvat tänään ystävien ja sukulaisten luo, ja minä vaan nökötän sängyllä tietsikan kanssa...

Järki tietysti sanoo, että ei yksi nilkan venäytys tai antibioottikuuri koko kesää kaada, mutta silti on vähän surkea fiilis. Yritän silti parhaani mukaan nauttia tästä loikoilusta. On pari lehteä luvassa ja elokuviakin voi katsoa, olen lueskellutkin. Ja onhan yksi ulkomaanreissukin tehty, että eivät tässä niin huonosti asiat ole kuitenkaan. Itsesääli taitaa paistaa tästä läpi, laitetaan siis sen piikkiin nämä rivit...

Kysynkin nyt: tuleeko teidän ladattua kesään odotuksia? Osaatteko elää tässä ja nyt?