18.3.2013

Ruuasta ja syömisestä

Aika moni bloggaaja pohtii postauksissaan ruokaan liittyviä juttuja. Minultakin on monesti kysytty, miten syön. Ajattelin ensin, että tästä ei taida postaukseksi olla, koska olen tosi tavissyöjä, mutta kerronpa nyt silti omista ruokailutottumuksistani.



Olen maalaistyttö, ja elänyt lapsena ja nuorena sitä aikaa, kun kauppaan tuli ruoka suht läheltä. Vanhemmat viljelivät itse kaikki juurekset, salaatit, viinimarjat ja mansikat. Isovanhemmilta saatiin omenat. Tuttavat antoivat hirvenlihaa pakastimeen, jauhelihankin äiti jauhoi itse. Herkkuja syötiin, kun oli juhlan aihetta. En ollut lapsena kova makean perään, pulla ei maistunut ollenkaan.



Parikymppisenä minulla todettiin laktoosi-intoleranssi, ja maitotuotteiden käyttö väheni minimiin. Maidon maku lähes oksetti, koska olin päässyt niin huonoon kuntoon. Muutama vuosi sitten, kun entinen työkaverini, joka on myös omavalmentaja, kävi läpi ruokailutottumukseni. Kävi ilmi, että proteiinin määrä on tosi pieni ruokavaliossani. Niinpä aloin lisätä pikku hiljaa rahkan, raejuuston ja turkkilaisen jugurtin syömistä. Liha jäi lähes kokonaan pois, koska mieskin siivosi syömistään vatsaoireiden takia. Omat vatsan turpoamisenikin hellittivät kokonaan lihan ja liian perunan syömisen karsimisen jälkeen. Pastan yliannostus tuli Italiassa 2009, sen jälkeen ei ole sekään maistunut. Olen välillä käynyt Kalorilaskuri.fi sivuilla laskeskelemassa mikä on kalorimääräni ja hiilareiden, proteiinin ja rasvan suhde, ja ihanteelliselle tasolle olen päässyt.



Olen myös tylsä syöjä, en kaipaa suuria vaihteluita ruokavaliooni. Pystyn mainiosti syömään kolmena päivänä peräkkäin samaa ruokaa. Teen ruuan itse. En käytä eineksistä muuta kuin Snellmannin nakkeja, Wurstin siskonmakkaraa ja kesällä on tietenkin pakko saada grillimakkaraa. Kouluruokakin on parantunut, salaattia ja juureksia on tarjolla joka päivä. Koska olen itse laiska raastaja, yritän tankata punajuurta ja lantturaastetta kunnolla siloin kun sitä on tarjolla. En muuten myöskään tykkää paistetusta ruuasta. Valmistan uunissa kaiken, kalan, lihapullat jne ja suosin helppoja pataruokia: kaikki aineet sekaisin ja uuniin muhimaan. Ruokakaupassa käydään pääsääntöisesti kerran, eli perjantaina tai lauantaina. Silloin on koko viikon ruokailut suunniteltuina ja kauppalapulla.



Tavallinen arjen ruokapäiväkirjani yhdeltä arkipäivältä voisi näyttää tältä:



- klo 7:00: aamupuuro raejuuston ja sokeroimattoman puolukkasurvoksen kanssa, maitokahvi (tumma paahto), ruisleipä, kalkkunaleikkelettä ja tomaattia



klo 10:00 banaani tai opehuoneen antimia (mandariinia, keksi, vähän suklaata tai muutama irtokarkki, mutta aina pitää tankata se banaani)



klo 11.-12.45. koululounas, esim peruna, jauhelihakastiketta, iso salaatti tai juurespaistos, näkkäri, joskus hedelmäjälkkäri



klo 15.-16.00. välipala: voileipä / puoli purkkia raejuustoa tms.



klo 17:00. uunilohta, perunaa, iso salaatti (lempparini tällä hetkellä salaattia, avokadoa, kurkkua, päärynää, saksanpähkinää, öljyä), ruisleipää ja levitettä



klo 21:00. iso rahka-raejuusto-puolukkamössö, ruisleipää, kalkkunaleikettä/Emmental-juustoa, tomaattia, hedelmäpirtelö esim. kauramaidosta, ananaksesta, päärynästä ja hunajasta



Viikonloppuna aamiaisella saatan syödä banaanimunakkaan (muusattu banaani, 1 muna, 1 valkuainen, paistetaan letuksi) ja AINA graham-paahtoleipä levitteellä ja englantilaisella marmelaadilla, aina!



Jos herkuttelen, niin suklaapatukka jaettuna miehen kanssa riittää. Ostan irtokarkkia pari kertaa vuodessa, joskus pitää saada turkinpippureita! Ainoa todella iso pahe on täytekakku - jos pääsen sitä syömään, niin sitä saattaa mennä kolmekin lautasellista kerralla! Ylipäätään kaikki missä on kermavaahtoa, jäätelöä tai marenkia uppoaa meikäläiseen. En tunne ollenkaan käsitettä "liian makea"!



Kaikenlaiset salaattilounaat  ja vihannessosekeitot ovat minulle liian heppoista ruokaa. Lounaani pitää olla lämmin ja täyttävä. Muutenkin olen sitä sorttia, että käynnistyn vasta päiväsaikaan kunnolla. Lounaan antimilla pitää jaksaa koko työpäivä jaloillaan. Luin vastikään tutkimuksesta, jossa todettiin purtavan ruuan täyttävän paremmin kuin juoksevan, vaikka niissä olisi sama kalorimäärä. Ihminen on luotu puremaan - ainakin minut!



Tätini epäilee, että en syö, kun en liho. Mutta kyllä vaan syön - ja lihon, ja helpostikin, jos söisin mitä haluaisin. Nelikympiseksi söinkin kutakuinkin mitä halusin.  Mutta nykyään sitä vaan on tottunut tekemään valintoja, silloin herkkä vatsanikin voi hyvin. Annoskoot ovat iän myötä pienentyneet, silti en ole nälässä.



Korostan, että nämä ovat minun valintojani, en ole ruoka-asiantuntija, en mitenkään erikoinen kokki tai ruokaintoilija, mutta näillä nikseillä energiatasoni pysyy tasaisena läpi päivän, eikä ihmeempiä mielitekoja tule.

DSC00805(kuva 2010 lokakuussa madridilaisessa ravintolassa)



 Minkälainen ruokavalio sopii sinulle? Onko sinulla hyviä vinkkejä jakaa meille muille?

13 kommenttia:

  1. Minä koetan (nykyisin) syödä terveen järjen kanssa. Monipuolisesti ja kohtuudella. Sen kohtuuden noudattaminen ei vielä vuosi sitten ollut mitenkään itsestään selvyys, mutta hiljalleen siihen suuntaan olen ainakin pyrkimässä. Myös kasvikset, juurekset ja matjat ovat löytäneet ruokavaliooni, eivät muuten olleet ennen. Allerginen olen vain kapsaisiinille, mutta vatsani ei kyllä vehnäjauhosta piittaa, protestoi turpoamalla reippaasti siinä kohdassa. Lounaaksi ei täälläkään riitä salaatti, toki osana, mutta tarvitsen lämpimänkin ruuan. Olen joskus huijannut ottamalla evääksi jauhelihasalaatin, johon sitten lämmitin jauhelihan muiden ollessa ihan perus salaattiaineita. Toimi hämmentävän hyvin :)



    Kuulun ihmisryhmään joka nyt ei mitenkään ystävällistä seuraa ole, jos verensokerini laskee. Erinäisten kokeiluiden jälkeen parhaaksi mukana kannettavaksi välipalaksi on muodotunut mukana kulkeva pieni minigrip pussillinen rusnoita joiden seassa on pinjan siemeniä. Toimivat minulla herkkunakin, mutta myös välipalana siinä vaiheessa kun töiden jälkeen onkin menoa jonnekin ja ruokaa ei kerkeä syömään ennen kuin huonoimmillaan illalla.



    Tämmöisiä terveen ruokavalion opettelijan vinkkejä nämä :)

    VastaaPoista
  2. Mä syön paljon kasviksia, juureksia, hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä, kananmunia ja kalaa. Vähän vähemmän lihaa ja maitotuotteita. Tosi vähän viljoja, lähinnä kaurapuuroa ja ruisleipää. Mun lempiruokaa on kala eri muodoissaan ja lempiherkkua jätski, joka ei munkaan tapauksessa voi olla liian makeaa. Rakastan sellaisia mölliäisjädejä, joissa on ties mitä suklaan ja keksin palasia. Joskus herkuttelen suklaalla tai jollain leivonnaisella, mutta ne ei oo mun ykkösvalintoja. Karkkia en syö ikinä, en vain tykkää. Sipseistäkään en pahemmin välitä.



    Mä tykkään, että jos arjessa syö suht fiksusti, niin juhlissa voi vetää mitä vain. Ja välillä viikonloppuisin jne. Ei se tasapaino siitä järky. Inhoan olla nälkäinen, joten syön niin, ettei tarvitse olla nälässä. Ja haluan juoda silloin tällöin viiniä ja olla stressaamatta. En ole missään jutuissa kovin ääripäihin menevä, enkä pidä sellaista kovin kestävänä. Elämästä pitää nauttia!



    Nää ruokajutut tuntuvat olevan tosi yksilöllisiä, yksi sopii yhdelle ja toinen toiselle. Pääasia on, että voi hyvin. :)

    VastaaPoista
  3. Sitä kohtuutta on joutunut opettelemaan varmasti itse kukin. Iän karttuessa sitä tulee jotenkin tietoisemmaksi oman hyvinvointinsa tärkeydestä, eikä halua voida huonosti. Joo, verensokerin laskiessa ei täälläkään olla hyvää seuraa, tosin proteiinin lisääminen ruokavalioon on vähentänyt huomattavasti verensokerin heittelyitä. Vehnäjauhoruokia, kuten esim. tortillapohjia ei tee juurikaan mieli nykyään.



    Näytät olevan hyvässä vauhdissa itsellesi sopivan ruokavalion noudattamiseen!

    VastaaPoista
  4. Joo, jäätelö!! Kaikenlainen puruvastus jätskissä on tosi ihanaa. Jäätelökone on aika mahtava kapistus, jätskeihin voi laittaa kaikkea ekstraa. Onneks multa on laktoosi-intoleranssin takia listalta pois esim Ben & Jerry´s -jätskit, ne ovat kuulemma tosi hyviä...



    Mä olen samaa mieltä, että kun peruselämäntavat ovat kunnossa, ei herkuttelu tai juhla kaada sitä miksikään. Herkuttelu kuuluu elämään, ei liian tiukkiskaan saa olla. Pitää vain kokeilla ja löytää itselleen hyvä ja sopiva ruokavalio.

    VastaaPoista
  5. Sulla on kyllä todella terveellinen ruokavalio! Itse en voi syödä allergioitteni takia mitä tahansa - se on hyvä - mutta herkkuja syön joskus vähän liikaa. Ruisleipää syön paljon, samoin Yosaa, proteiinipatukoita, hedelmiä välipaloina, muuten arkiruokani on hyvin tavallista. :)

    VastaaPoista
  6. Yosa on nami jugurtti! No kyllähän sitä työssä energiaa kuluukin, vai mitä? Meidän opehuone pursuaa välillä herkkuja, periaatteessa voisisyödä välillä niin paljon Fanipaloja, kuin pystyisi...

    VastaaPoista
  7. Pauliina Järvelä18.3.2013 klo 23.18.00

    Kuulostaa aivan mieheni ruokavaliolta, hänellä se on vieläkin proteiinipitoisempaa, herkkuja syö myös todella vähän. Minä taas mätän kakkuja ja karkkia, minkä kerkiän :). Pitäisi varmaan ryhdistäytyä, marjoja syön kyllä tosi paljon, ensi kesänä pitää kerätä niitä vieläkin enemmän. Pihvi ja liha maistuu myös ja lohi on herkkua, samoin pastaruoat.

    VastaaPoista
  8. Tiäkkö, mä otan ylös ton sun päiväruokailun, alan (tai yritän) noudattaa sitä, jos vaikka tulisin sirpakaksi kuin sinä! Hitsi, mun on pakko tunnustaa, että mulla on ruokatottumukset aika pielessä...liian pitkiä ruokavälejä, aivan liikaa makeaa ja liian vähän kasviksia. Tiedostan, että jos söisin kunnon aamiaisen ja hyvän lounaan, ei tekisi sitä makeaa niin mieli.. ja jos se oliskin puolikas suklaapatukkaa, mut ei..se on koko levy ;)

    Voi Marjukka, kiitos taas tästä muistutuksesta, pitänee ottaa itseään niskasta kiinni..

    VastaaPoista
  9. Hei! Lapsuutesi kuulosti aivan kuin omani, paitsi etta meilla oli kotona omasta takaa omenat ja hirvenlihat ja kalat Saimaasta. Itsellanikin on vatsavaivoja ollut nuoresta lahtien, stressi pahentaa oireita, mutta onneksi nykyaan tiedan mitka ruuat sopivat ja mita ei voi lainkaan syoda. Valkoista vehnajauhoa ja sokeria yritan valttaa, niista tulee vatsaoireiden lisaksi myos vasynyt olo. Minakin syon aika samaa ruokaa viikosta toiseen kyllastymatta siihen, tykkaan myos tehda kasvissosekeittoa, mita myos mieheni syo mielellaan . Kun vatsa oireilee aamukahvi on kylla se mista on kaikkein vaikeinta luopua. Ananas on minulle sopivaa "vatsalaaketta", syon siita sen kovan keskiosan myos, mika yleensa leikataan pois, siina on kuitua ja tarkeita vitamiineja. Kun ollaan Suomessa maalla lomalla, vatsaan ei yleensa koske lainkaan kun vaan muistaa pysya erossa pullasta ja kaikista kakuista ja muista makeista herkuista, eika tietenkaan silloin ole tyostressiakaan.... Totta kai valilla pitaa myos herkutella, coconut macaroons ovat ihania valilla, samoin amerikkalainen ja italialainen juustokakku, ja se jaatelo....:) Mutta kun ollaan Suomessa lomalla, parhaita herkkuja ovat meilla kotona kaikki aidin laittamat ruuat, amerikkalainen miehenikin aina odottaa, etta paasee meille kotiin lomailemaan ja aidin ruokia syomaan.



    Tykkasin kovasti tasta sinun ruokapostauksesta :) Voi hyvin :)

    VastaaPoista
  10. No mutta tehän voisitte noudattaa samaa ruokavalioa? Kun lisää protskun syöntiä, mieliteot vähenevät, ja tää on tosi. : ) Lohi on ihan parasta, ja pitää nälkää hyvin.

    VastaaPoista
  11. Oijoi, etkö syö aamiaista? Se on ihan must, ja antaa pohjan koko päivälle. Jos mä en syö sitä, pyörryn. Mun sirpakkuus on tällä hetkellä ihan löysää ja olematonta, kun en ole koko talvena kuntoillut... Mut kyl se tästä vielä lähtee. Suosittelen kalorilaskuria, jos omien ruokamäärien, rasvojen, protskujen ja hiilarien suhteet kiinnostavat.

    VastaaPoista
  12. Stressi todellakin pahentaa vatsavaivoja, mä olen nimittäin stressisyöppö. Koeilepa tummapaahtoista kahvia, se on vatsaystävällisempää. Mä en pysty enää vaaleaa juomaankaan. Ananas on ihanaa, tosi hyvää, kuituista ja sopii moneen ruokaan. Voi hyvin sinä myös!!

    VastaaPoista
  13. Minun aamiaiseni tarkoittaa isoa mukia maitokahvia. En kertakaikkiaan saa alas mitään ruokaa muistuttavaa aamulla. Olen ollut ihan samanlainen lapsesta lähtien. Lounaaksi syön yleensä ruokaisia salaatteja tai sitten pienen annoksen lämmintä ruokaa ja iiison vihersalaatin. Jälkiruokana syön usein jogurtin. Illalla syön ruisleipää ja maustamatonta jogurttia myslin kera. Syön myös paljon hedelmiä, vihanneksia ja juureksia.



    Vatsani kestää oikeastaan mitä tahansa enkä ole millekään allerginen. Tosin olen aika nirso syöjä, mutta voin syödä samaa ruokaa useamman päivän. Vaikka nautin hyvästä ruoasta, ruoka on minulle ehkä enemmän polttoainetta ts. en elä syödäkseni. :-)



    Viikonloppuisin herkuttelen karkeilla. Irtokarkit ovat ihan must! Keksit, jäätelö, limsat sun muut jätän useimmiten ihan rauhaan, mutta viikonloppuna on saatava karkkia. Yritän tosin kohtuullistaa niidenkin syöntiä.



    Voin myös sanoa suoraan, että minulle on tärkeää pysyä mitoissani. Jos joskus vaikka loman jälkeen vyötärön sauma kiristää, pistän itseni pikaisesti ruotuun, sillä se kilo pari on helpompi karistaa kuin vaikka 10 kg.

    VastaaPoista

© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.