23.2.2014

10 plus 1 kysymystä

Sain Laapalta kivan kysymyshaasteen, johon tässä tulee vastauksia. Olipa kiperiä kysymyksiä. Näitä piti pähkinöidä muutama päivä. Kuvat Pinterestistä ihan vain fiilistelyksi!



1. Mitä pelkäät?
Monia asioita, liian monia. Tieto taitaa lisätä tuskaa. Murehdin myös valtavasti yleismaailmallisia asioita. Eräs pelkoni on, että Suomessa taidekasvatus tukahtuu pikkuhiljaa peruskouluissa ns. kovien aineiden jalkoihin. Lukiossa se tulee jo tapahtumaan, jos suunnitelma musiikin ja kuvaamataidon valinnaisuudesta totetutuu. Luen jatkuvasti sekä suomalaisia että kansainvälisiä tutkimuksia musiikin positiivisesta vaikutuksista lapsen kasvuun ja oppimistuloksiin, mutta milloin päättäjät tajuavat? Pelkään ja suren myös lasten laulutaidon katoamista. Jos kotona ei lauleta, tarhassa lauletaan vähän ja lapselle liian matalalta äänialueelta, lapsi ei opi tuottamaan sellaista lauluääntä, mikä on hänelle luontaista. Lapsen kuuluu laulaa kuin lapsi. Olen ollut musiikinopettaja seitsemäntoista vuotta, että en ihan suotta huutele.

En myöskään ota kuuleviin korviini, jos joku aikuinen sanoo olevansa epämusikaalinen tyyliin "en osaa laulaa". Sellaisia ei ole, kyse on harjoituksen puutteesta. Äänihuulet ovat lihassäikeet, ja kuten tiedämme, lihas kehittyy vain, jos sitä harjoitetaan. Musikaalisuus on moniosaista. Sanon itsekin, että minulla ei ole pallosilmää, mutta tiedän, että kyse on harjoituksen puutteesta.

Oho, tulipas paatoksella. En tosin ole ajatusteni kanssa yksin, sillä tuhannet muut musiikki- ja taidekasvattajat tässä maassa ajattelevat samoin. Mutta mitäs, Laapa, kysyit! ; )

2. Mikä on kotisi rakkain esine?
Vaikka me olemme miehen kanssa rakentaneet rakkaudella kotiamme, en silti ole mammonaan kiintyväinen. Olen joskus heittänytkin, että myydään kaikki ja muutetaan ulkomaille. No, se on sellaista läppää, mutta oikeasti olen hyvä katsomaan eteenpäin, ja niihin juttuihin ei tavarat kuulu. Jos joku esine pitäisi mukaan saada, niin kyllä sitten varmaan tuo isän tekemä kaappikello.

3. Löytyykö kaapistasi joku astiasarja - mikä?
Löytyy, sillä olen perinyt isoäitini astiahulluuden. Sukuni lapsille kerätty astioita pienestä pitäen. Muistan odottaneeni aikaa, että saa omat astiat omaan kotiin. Isoäidiltä on saatu Arabian Tuuli-sarjaa, jonka on suunnitellut Heljä Liukko-Sundström. Se on harmi kyllä vajaa. Kun Pentikin Vanilja tuli tuotantoon, lähdimme keräämään sitä. Se onkin ollut suosittu, sillä loppua ei näy, ja sarjaan tulee koko ajan lisää erilaisia osia.

Arkiastioina on Anttilan Anno-sarjan romanttiset valkoiset astiat, jotka ovat olleet huonolaatuisia, kolhiintuneet ja lasitus on kärsinyt. Aikeena on hankkia uudet, kestävät arkiastiat, jotka varmaankin löytyvät Pentikiltä. Myös Riedelin lasit ovat tuumauksen alla.

4. Mikä on parasta bloggaamisessa?
Vuorovaikutus lukijoiden kanssa, toisten bloggaajien tapaaminen, oman blogin pitäminen!


5. Mikä on suosikkiurheilulajisi?
En seuraa mitään urheilulajia enkä katso kilpailuja. Minulta puuttuu täysin joku urheiluinnostusgeeni. Lapsena tuli tosin seurattua kaikki taitoluistelu- ja mäkihyppykilpailut. Fanitin DDR:n huippuluistelija Anette Pötziä. Itse tykkään eniten pyöräilystä. Kaunis kesäilta ja pyörä alla: ihanaa!


6. Kerro joku sinua puhutellut tai tunteita herättänyt biisi.
Voi vitsi... Heitäpä muusikolle tällainen kysymys. Niitä on varmaan sadoittain. Varmaan häälaulumme When I Said I Do (Clint & Lisa Black) on tietenkin muistojen laulu.

Näin muutama vuosi sitten kapverdeläismuusikko Sara Tavaresin Savoyssa, ja hänen levynsä Balancé kolahti kovaa, ja nimenomaan tuo nimikkokappale, letkeää, ihanaa musiikkia. Omista julkaistuista biiseistä Kissanminttupolkka löytyy Satu Sopasen ja Tuttiorkesterin levyltä Tuttirallaa ja ko. levy voitti 2009 vuoden lastenmusiikki-Emman. Se herkisti! Olen laiska biisinikkari, pitäisi vähän kunnostautua siinä.



7. Mitä odotat tulevalta vuodelta?
En oikein odota mitään. Pari viime vuotta eivät ole olleet terveyden kannalta kovin hyviä, joten olen vähän skeptinen... Odotan ehkä kevättä ja pyöräilykauden alkamista.


8. Mikä on lempiherkkusi?

Mikä ei olisi? Hahah... Olen kaikkiruokainen. Rakastan syödä. I was born to eat. Kotiruokana uunilohi vähän ylikypsänä bataatin kanssa on herkku. Ruuan pitää olla kostailematonta ja sitä pitää olla tarpeeksi. Jos joudun nälkäisenä ravintolaa, jossa syödään sormenpäänkokoinen filepala, saan itkupotkuraivarin. Makeista pidän kaikesta mahdollisesta kuppikakuista täytekakkuun. Tjaah, ehkä joku raparperi- tai omenapiirakka vaniljakastikkeen kanssa menisi nyt alas! Jokapäiväinen herkku on rahka-jugurttiseos pilkotun päärynän, banaanin ja ompun kanssa. Kanelia ja hunajaa joukkoon, ja mumskis! Ja tietenkin näkkäri paksulla juustoviipaleella.

9. Jos saisit perintöä 10 000 euroa, niin mitä tekisit sillä?
Suunnittelisin meille matkan, sen ikihaaveeni Brittein saaria kiertelemään koko kesäksi. Kierrettäisiin kotimuseoita, kartanoita ja pieniä kyliä, käveltäisiin Yorkshiren nummilla ja Cornwallin kallioilla. Poikkeaisimme Irlannin puolella moikkaamassa entistä opiskelukaveriani Ennsissä. Jerseyn saarellakin olisi metka käydä. Majoittuisimme pienissä B&B-paikoissa. Lopuilla rahoilla ostaisin matkan päätteeksi Mulberrylta mini-Willow- tai Primrose-laukun.


10. Oletko ollut 'äidin vai isän tyttö'?
Olen ollut tasaisesti molempien tyttö.

11. Kerro joku kiva muisto lapsuudestasi.
Kesälomat mökillä... Sinne mentiin kirjaston ja kirjakaupan kautta. Mukaan otettiin valtava kasa kirjoja, sitten sain piirustuspaperia ja värejä. Mitäs sitä muuta mökillä tarvitsikaan! Ai juu, silloin oli suklaalevitettä nimeltä Nötte, vastaa nyky-Nutellaa. Sitä laitoin Marie-keksin päälle. Juttu oli se, että sitä sai vain mökillä.

Haaste on tainnut kiertää monessa blogissa, mutta Maiju, Annu ja Lady of The Mess, napatkaapa tämä näillä samoilla kysymyksillä!
Mukavaa sunnuntaita!

8 kommenttia:

  1. Kiitos haasteesta - jossain välissä lupaan tehdäkin;)
    Kivoja nämä ovat - vaikka välillä vaativatkin hieman pähkäilyä. Ja saattaisin sinun vastaustesi joukosta kopsia vallan hyvin tuon Brittein saarten matkan. Ihan sellaisenaan. Mutta ehkä keksin jotain muuta.
    Taidekasvatuksesta olen tismalleen samaa mieltä. Minulla on taiteilijatytär ja itse hoidan itseäni taiteella - käyn teattereissa, taidenäyttelyissä ja konserteissa. Ja useimmiten se elämys on niin valtava, että kaikki reimasäryt unohtuvat - ja se elämys kantaa monta päivää.
    Hyvää sunnuntaita, Marjukka - Turun seudulla pilkistelee aurinko♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tiedän tyttäresi olevan taiteilija, ja sinun taiteenystävä. Kiva, että otat haasteen vastaan.

      Poista
  2. Voi, kiitos haasteesta! Vastaan heti, kun olen saanut tämän "keskeneräisen työn" tehtyä... Ihmeellisesti taas eksyin tänne blogeja lukemaan?!?
    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, mitenkäs oletkin eksynyt blgistaniaan työn sijasta! ;) Kiva sit lukea sun 10 plus 1!

      Poista
  3. Hei! Hienoa, että kerroit ammattilaisena mielipiteesi täkeästä asiasta, myös monet vanhemmat harmittelevat "taideaineiden" vähenemistä peruskoulussa. Kaikki luova toiminta vaikuttaa ihmisen kasvamiseen ja kehittymiseen positiivisesti, rentouttaa, purkaa stressiä, auttaa keskittymiseen ym...Toki toimintaa voi harrastaa myös vapaa-ajalla, mutta kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta. Sama tilanne on myös liikkumisen ja urheilun kanssa. Pitäkää opet asiasta meteliä! toivoo peruskoululaisen ja lukiolaisen äiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kaikilla ei ole mahdollisuutta esim. musiikin harrastamiseen. Taideaineet myös yleissivistävät ja opettavat sekä omasta että muiden kulttuureista. Taitaa olla eka kerta, kuon tuon omaa ammatillista mielipidettäni julki tässä blogissa, ja tähän se varmaan jääkin, mutta tärkeä asia on.

      Poista
  4. Kivoja kysymyksiä ja vastauksia!

    VastaaPoista
  5. Kyllähän nää valottaa aina vähän persoonaa.

    VastaaPoista

© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.