28.10.2014

Syksyn liikunnat ja vointi



Sain jokin aika sitten postaustoiveen kirjoittaa syysliikunnastani, kiitos vain kovasti! Tämä syksy on ollut tosi hyvää liikunnan kannalta. Olen sairastanut vain yhden flunssan (kop kop), joten jonkinlainen viikottainen rutiini on pysynyt hyvässä käynnissä. Mikään ei tunnu niin kurjalta, kuin flunssan takia katkennut hyvä putki.

On se sitten sisä- tai ulkoliikuntaa, runsasta tai vähäistä, tärkeintä on, että liikkuu jotenkin. Olen ollut aina jotenkin vähän kieli vyön alla-liikkuja. Nyt olen laittanut vähän ajatteluani uusiksi, myös omaa treenaamista. Olen aina tykännyt liikunnasta (paitsi koulussa en pallopeleistä), liikkunut iloksi, virkistykseksi ja tietenkin myös pitääkseni painoa hallinnassa.

Kesä meni lenkkeillessä. Olin kovasti tykästynyt sauvakävelyyn, ja pyöräily jäi kokonaan. Jatkoin myös Shapen nettijumppia kotona. Syksyn tullen nettijumppailu jatkui sisällä. Eteisen kaappi oli täynnä liikuntavälineitä, kahvakuulaa, steppilautaa, alustaa ja ties mitä, joita reippaasti aina raahasin olkkariin ja takaisin. Säiden viilennettyä en saanut itseäni enää sauvakävelyille.



Syyskuulla mies ehdotti, että puretaan vierashuone, ja tehdään siitä kuntohuone. (Olin ehdottanut samaa pari vuotta aiemmin, hehe...) Niin tehtiin, ja kalusteet purettiin ja vietiin ulkovarastoon. Huoneeseen jäi vain iso kaappi ja kuntopyörä. Sinne kannettiin kahvakuulani, puntit, miehen punttipenkki ja painot sekä tanko. Mutta paras oli vielä edessä: tilasimme nimittäin juoksumaton! Olen nimittäin sellainen kummajainen, että en tykkää juosta ulkona, mutta matolla kylläkin.

Matto löytyi XXL-sportin nettisivuilta, Meridan mainio, laadukas ja roteva matto. Siinä on kaksi ja puoli hevosvoimaa - ei sanonut periaatteessa yhtään mitään, mutta tarkoittaa sitä, että se pyörittää mattoa suht tasaisesti myös kävelyvauhdissa. Posti toimitti laitteen kotiin. Mutta miten saataisiin yläkertaan? Mies purki maton osiin ja kokosi sen uudelleen, näppärä. Naapurin kaveri tuli matto-osan kantoavuksi.

Kotikuntoilu on nyt loistavassa vauhdissa. En ota mitään paineita hienoista lihaksista tai muusta, yritän tehdä kolme kertaa viikossa tunnin treenin, that´s it. En aina edes sitä. Pitäisi jaksaa venytelläkin... Ulkoiluksi riittävät tällä hetkellä tavallinen maleksiminen ulkona, ulkotyöt, peltohaahuilu ja kaupungilla kiertely.
  

Muutoin olen yrittänyt syödä monipuolisesti ja pitänyt vitamiiniohjelmaa ravintoterapeuttini ohjeiden mukaan: monivitamiini, C- ja D-vitamiini, kalsium, sinkki, magnesium, E-EPA ja alfalipoliini, siinä tärkeimmät. Olen myös alkanut mennä aikaisemmin nukkumaan. Alan kyllä pimeän ajan koitettua huomata itsessäni tietyn vetämättömyyden... Oletteko te huomanneet sellaista, vai olenko ainut?

Paras kaikesta: tämä on ollut stressittömin syksy aikoihin, ellei ikinä. Olisinkohan vihdoin oppinut jotain - ehkä, että murehtiminen on turhaa, tai jokainen päivä pitää huolta itsestään. Sanoisin, että jo on aikakin!

Voikaapa hyvin siellä - olisi kiva kuulla, miten teidän syysliikuntanne ovat käynnistyneet?

11 kommenttia:

  1. Voi mä oon niin kade tuosta kuntohuoneesta, wau!! Olet hyvä ja hieno esimerkki siitä, että ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan! Ts. Kotonakin pystyy tekemään vaikka mitä, jos vaan on inspistä ja motivaatiota! Eikä siihen välttämättä tarvita erillistä huonetta, pari käsipainoa, tuoli, matto ja oma paino riittää, jes!

    Ulos lähteminen on tänä syksynä ollut vähän nahkeaa täälläkin.. muuten kyllä on jumpattu salilla ja ryhmäliikunnassa entiseen malliin, hyvällä fiiliksellä, ilman ressiä. Huomaan, että kun illat ovat pimenneet, niin sokeria tekee mieli tosi paljon. Yritän vähän hillitä sitä syömällä muuten terveellisesti ja tarpeeksi, ettei nälkä pääse yllättämään. Vitamiineja tietysti vähän purkista lisäksi.

    Hyviä nuo mottosi. Voisin lisätä sinne vielä, että joka päivälle on omat , urheensa, eli ei kannattaisivielä murehti huomista, vaan ottaa lunkisti. Kyllä se sieltä tulee, iloineen ja murheineen. Mieluummin iloineen =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta kotona on kiva tehdä, ja näin nettiaikana se on suorastaan helppoa! Mä oon huomannut tuon saman sokerinhimon, mulla se yulee vaan yleisenä hiilarihaluna, leipää,jne. Juu, eipä murehdita turhia, murehditaan sitten, kunoikeasti on tarvetta.

      Poista
  2. Kuntohuone on ihan must:D

    Meillä oli kuntohuone Berliinissä ja sama nyt täällä, tosin täällä hieman pienempi eikä niin vilkkaalla näköalalla:) Myimme vanhat laitteet Berliinin uudelle asukkaalle ja ostimme vastikään juoksumaton täältä:) Tykkään juoksennella hassuihin aikoihin, sellaisiin ettei ole ehkä turvallista ulkona silloin juoksennella...ja joskus aamulla on kiva juosta ennen tyttöjen viemistä kouluun. Kotijuoksun lisäksi käyn joogassa. Huomaan että jos juoksut jää vähäksi aikaa niin tulee veltto oloja minä kun en aiemmin tykännyt juoksemisesta yhtään!

    Vitamiinit nautin nykyään suurimmaksi osaksi ruuasta eli lohi, pähkinät, varsinkin mantelit (sis. todella paljon kalsiumia) ja avocado sekä marjat ja porkkanat että pinaatti mutta Suomessa pistelisin kyllä myös vitamiinivalmisteita napaan näiden lisäksi:)

    Toivon sinulle ja juoksumatolle monia mukavia juoksuhetkiä:)



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samoista ruuista tykkään minäkin, pinaattia on helppo laittaa ruokaan kuin ruokaan! Mitäs me mattojuoksijat, se on kyllä mukavaa ja helppoa!

      Poista
  3. Oi ihanaa, juoksumatto! Olen myös haaveillut sellaisesta, koska pakkasella en tykkää yhtään juosta ulkosalla puhumattakaan märässä ja pimeässä kelissä... Saako tuon miten kasaan? Meillä kun olisi huone vapaana mutta tarvittaessa pitäisi saada vierashuone käyttöönkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa maton pystyasentoon, muutenhan on aika tilaavievä. Sen verran se on painava, että sitä ei viitsi liikutella ees taas.

      Poista
  4. Meilläkin yksi huoneista on varattu kuntoiluvälineille -tai oikeastaan se on monitoimihuone, siellä sinne mahtuu pari vaatekaappia ja miehen kotitoimistokin :) Kyllä kuntoilu on huomattavasti helpompaa, kun mahdollisuus sen harrastamiseen löytyy omista nurkista. Useinhan se lähteminen jonnekin on hankalin paikka, ainakin itselläni.

    Juoksumatto vielä puuttuu, se olisi varmasti hyvä hankinta, sillä kipeytyvän nilkan takia en voi normijuoksua enää harrastaa, mutta jostain syystä ainakaan kokeiluni juoksumatolla eivät ole kipua aiheuttaneet. Eikä illan musta pimeys ulkona todellakaan houkuta lenkkeilemään muuta kuin pakolliset koiranpissityslenkit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kyllä lämpimästi, varsinkin, jos sun nilkkakaan ei kipeydy. Huh joo toi pimeys... Ehkä sit ulkoilee mieluummin, kun tulee lunta

      Poista
  5. Hienoa, hienoa siellä:)!! Kuulostaa tosi hyvältä. Toivottavasti moni ei-liikkuva lukee tämän postauksesi. Itsellä hyvä meno päällä. Ostin jo toistamiseen superkortin, jolla pääsen salille ja sen jälkeen vielä jumppaan. Tänään ensin puoli tuntia salilla ja sitten vielä muokkaustunti eli lisää painojen kanssa. Huomenna on lepopäivä. Sali on minulle uusi juttu. Mutta ei sitä turhaan toitoteta, se tekee niin hyvää ja on tosi tehokasta.

    T. Maija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä hyvä sinäkin! Liikunnasta tulee niin hyvä olo ja tsemppiä päivään. Kiva, että olet löytänyt itsellesi sopivan liikuntamuodon.

      Poista
  6. Oi kun kuulosti mahtavalta idealta muuttaa vierashuone kuntoiluhuoneeksi! Meillä on ollut samaa pohdinnassa ulkovaraston lämpimän työhuoneen kanssa, saas nähdä miten sille käy, jos vaikka innostuisi viemään asiaa eteenpäin ;) Treeni-iloa ja stressitöntä alkutalvea sinulle!

    VastaaPoista

© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.