12.10.2014

Vanhempi ja viisaampi - ehkä



Tänään tulee taas yksi paalu lisää meikäläisen ikävuosiin. Muistatteko, miten nuorena odotti, että täyttäisi enemmän, ensin viisitoista, sitten kahdeksantoista. Silloin aikakin tuntui menevän hitaammin. Nyt se menee nopeasti, ihan liian nopeasti.

Tätä syntymäpäivää vietän todella kiitollisin mielin. Pari viime vuotta ovat olleet terveyden kannalta todella raskaat, kuten olen joissain aikaisemmissa postauksissa kirjoittanutkin, mutta viime kesä ja tämä syksy ovat olleet ihan mahtavat. Huonot ajat eivät jatku ikuisesti, ja hyvistä ajoista saa voimaa kohdata vaikeuksia sitten taas, kun niitä pitää vastaan ottaa. Olen entistä kiitollisempi jokaisesta terveestä päivästä, jonka voin käydä töissä, laulaa, juosta, siivota, liikkua ja mennä päivästä väsyneenä, mutta onnellisena nukkumaan.

Nyt eletään niitä vuosia, että kohta lähipiiri alkaa juhlistaa viisikymppisiään. Putki alkaa ensi vuonna, kun neljä hyvää ystävää täyttää pyöreitä. Ihan mahtavaa. Me ollaan eletty näin kauan, nähty elämää, selviydytty, ollaan jopa onnellisia. Siinä on juhlan aihetta vaikka kuinka.

Elämme myös niitä vuosia, jolloin vanhemmat alkavat olla iäkkäitä. Tajuaa entistä selvemmin elämän rajallisuuden. Aina on ollut selvää, että terveys ja lähipiirin hyvinvointi on tärkeintä, mutta nyt sitä ei pidä enää itsestäänselvyytenä, vaan lahjana. Ihan jokaista päivää. Tänä yt-aikana sitä on myös työstä kiitollinen. On onnekas. Niin paljon huonoja uutisia kuulee ympäriltä.

Eilen siis juhlistettiin mieheni kanssa synttäreitä käymällä yhdessä syömässä, ja illalla tapaan hyvän ystäväni, jonka kanssa yhteisiä vuosia on takana yli kolmekymmentä. Tänään on siis hyvä päivä, ihan paras.

Vanhempi olen ja viisaampi - kuulkaa, uskon, että todella olen. Olen miettinyt elämää ja olemista viime vuoden syvissä vesissä, ja toivoakseni oppinut paljon. Huh, menipä syvälliseksi, mutta näin todella tunnen. Sydämessään sitä on kuitenkin edelleen sama kuin nuorena, vaikka niitä ryppyjä tuleekin lisää. Ihan aikuisten oikeasti se ei haittaa ollenkaan.

Miltä sinusta synttärit tuntuvat nykyään?

Ihanaa päivää teille!

50 kommenttia:

  1. Onnea ihan roppakaupalla, Marjukka - hyviä kiitollisuuden aiheita sinulla; voisin yhtyä miltei jokaiseen!
    Monia, monia armorikkaita vuosia edelleenkin♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihana Lady! Mä veikkaan, että aika moni neljän-viidenkympin tietämillä miettii ihan näitä samoja.

      Poista
  2. Onneksi olkoon ♥ Vanhempi ja viisaampi - kyllä, mutta samalla myös edelleen nuori mieleltäni ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Anneaulikki, no eikö, mihinkäs se mieli siitä muuttuisi!

      Poista
  3. Onnea syntymäpäivän johdosta! :)

    Synttärit on ihan kivoja kun saa kutsua ystävät kylään ja kehitellä ehkä jotain spesiaalia ( uusi herkku pöytään tai koristeita) joskus myös sisustushankkinat menevät reippaasti eteenpäin kun tietää, että vieraita on tulossa kylään ja on lykännyt esimerkiksi eteisen maton ostoa :P

    Toisaalta taas syntymäpäivään liittyy luopumista ja vastuuta. Henkilökohtaisesti koen hieman paineita siitä, mitä pitäisi osata tai olla kun täytän seuraavaksi 26-vuotta. Vanhempani ikääntyvät myös vuosi vuodelta ja heidän perintönsä jää minulle. Pitäisi osata hoitaa metsää,peltoja,koneita yms. Vaihtoehtona EI ole luopua ah niin rakkaasta mummulasta. Ystävät menevät naimisiin ja saavat lapsia. Naimisiin voisin mennä ( jo 10 vuotta yhdessä ton ukon kanssa) mutta lapset. En oikein tiedä koska koen sen ahaa elämyksen, että nyt olisi niiden aika. Tästä riittäisi juttua vaikka puolikkaan kirjan verran ja johan tässä nyt tuli paljasteltua vaikka mitä, mutta kysyit niin vastasin :D

    Mirka/GoneWithTheNails

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mirka! ja tämä kommentti... Voi, olet niin monta kommenttia minulle vuosien aikana laittanut, mutta en ole tietenkään koskaan arvannut, millainen nainen kommenttien takana on. Kuule, jos aiot ottaa todella tilan hoitaaksesi, sinussa on voimaa kuin pienessä kylässä, oikeesti! Respektii... ; ) Olet nuori ja vahva, luota, että elämä kantaa sinua oikeaan suuntaan.

      Poista
    2. Kiitos Marjukka! Toki tila ei ole enään aktiivinen muuten kuin peltojen ja metsien osalta eikä muutto tilalle ole pakollinen, hoitaahan isänikin sitä viikonloppuisin ja lomillaan. Itse en siis tilan hoitoon ole osallistunut koskaan, mutta jos en halua tilan rappeutuvan niin metsänhoito-opinnot ynnä muut on joskus edessä. Teininä katsoin Tuulen Viemää. Tila on minun Tarani.

      Toivon todella, että keksin vielä mikä minusta tulee isona ja elämä vie oikeaan suuntaan :)

      Mirka/GoneWithTheNails

      Poista
    3. Hienoa, sitten elämänohjeeksi "Tomorrow is another day", sopisi itse kullekin!

      Poista
  4. Paljon onnea sinulle! Eivät ne itse synttärit minusta sen kummempia ole kuin aikaisemminkaan. Ikävuodet tuovat toki viisauttakin, mutta ennen kaikkea jonkinlaista rauhaa eli kaikkiin kotkotuksiin ei tarvitse enää reagoida tai lähteä mukaan. Tuntuu, että näkee asiat paremmin kokonaisuutena takertumatta pikkuasioihin ja osaa peilata niitä kokemuksiinsa pitkältä ajalta. Huonona asiana tietysti ne lisääntyvät krempat. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä puit sanoiksi ajatukseni hyvin! Asiat näkee nimenomaan kokonaisuuksina, osaa jättää arvoonsa turhat kotkotukset. Heh, krempat, juu, niistä voisi tulla oma postauksensa, mutta ollaanpa vain iloisin mielin. Kiitos kovasti onnentoivotuksista! : )

      Poista
  5. Upean ihanaista syntymäpäivää sinulle Marjukka!

    -jaana-

    VastaaPoista
  6. Onnea, onnea! Ja kirjoitat totuuden sanoja. Varsinkin terveydestä, ja vanhenemisesta. Jotenkin vasta vähän aikaa sitten "huomasin" että mun isä ja äiti on oikeasti vanhentuneet. Se kiitollisuus, minkä tunnen siitä, että ne on tässä, lähellä ja terveenä saa minut kyyneliin ihan viikottain. Läheisten hyvinvointi ei enää ole itsestäänselvyys, vaan kuten sanoit, todellakin lahja, josta olla kiitollinen.
    Se on kyllä kummaa, kun ne kasvot jotka tuijottaa peilistä ei jotenkin vastaa sitä mielikuvaa, joka itsestäni on. Ne kasvot kuuluu jollekin paljon vanhemmalle? Luulin joskus nuorempana, että minusta tule "aikuinen" , että ajatusmaailma muuttuu, ja tulee sellainen aikuinen fiilis. Höpönlöpö, sanon minä. Sama hölmerö sitä on (onneksi) vieläkin!! :)
    Mukavaa päivää ja uutta vuotta Sinulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi niin totta, niin totta!! Kommenttisi kolahti niin täysillä, juuri näin minäkin tunnen.

      Joo, kenen ihmeen kasvot ne peilissä ovat...? Kun on nuorempien ystäviensä kanssa tekemisissä, sitä jotenkin luulee olevansa samannäköinen, mutta juu, ei todellakaan ole. ; ) Mäkin luulin nuorempana, että aikuisilla on hommat hanskassa ja kaikki osataan, mutta aika hyvin minua on huijattu - kuten varmaan meitä monia :D Juu, missäs se aikuinen fiilis on? No, ehkä oppilaiden kanssa...

      Kiitos kovasti onnitteluista!

      Poista
  7. Suuret onnittelut upealle, tyylikkäälle, kauniille ja aina nuorekkaalle Marjukalle. <3 En vaihtaisi vuosia mihinkään, en tätäkään. Kaikella on tarkoituksensa ja elämä on opettavainen matka. Joten synttärit ovat joka vuosi ihan ok ja kivat, mutta aina en enää muista paljon täytän... Seuraavaksi 46, koitetaan pitää mielessä. :)

    Ihana postaus. <3

    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihana sinä. En vaihtaisi minkään. Välillä sillä matkalla on töyssyjä ja tuntuu, että esteitäkin, mutta mahtavaa, että ollaan selvitty tänne asti.

      Poista
  8. Onnea hurjan paljon!
    Tykkään vanheta, ja kiitollisena otan vastaan jokaisen iän tuoman muutoksen kroppaani. On ihan käsittämätöntä, miten nuorena ja laihana olin tyytymätön vartalooni, ja nyt 15 vuotta ja 15 kiloa isompana tyytyväinen, todella tyytyväinen. Ikä ja viisaus! Ja kiitollinen terveydestä tottakai, omasta ja lähimmäisteni.

    Vielä, oikein paljon onnea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikä ja viisaus, siinäpä se! Se on todellakin tuonut hyväksymistä omaa itseä kohtaan, niin kroppaa kuin luonnettakin. Kiitos onnitteluista!

      Poista
  9. Paaaaljon ooonnnneeeeaaaaa vaaaaaaaan!
    Oikein mukavaa syntymäpäivää!

    Minusta ihminen on just senikäinen, kuin mitä hän itse tuntee olevansa (eli se 23 ;)). En minäkään pidä viime kevään jälkeen enää mitään itsestäänselvyytenä ja kiitollinen saa olla jokaisesta päivästä, miehestä, töistä, terveydestä, lomasta, ystävistä jne. Siksi olen viettäny joka vuosi synttäreitäni, välillä pienemmällä välillä isommalla porukalla ja syntymäpäivä on minulle aina juhlapäivä. Viisikymppisistä tulee tosi isot juhlat, jos sinne asti päästään, aikaahan niihin vielä on :)

    Nautinnollista iltaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pauska! Sulla on asenne kohdallaan, että jokaista synttäriä tulee juhlia kunnolla. Viisikymppisiä odotellessa... en kyllä vielä itse tiedä, miten haluan juhlia, isosti vai pienesti.

      Poista
  10. Paljon onnea, paljon onnea vaan Marjukka!

    Tulimme juuri juhlimasta veljeni 50-v juhlia. Niin se aika kuluu siivillä, että pikkuvelikin täyttää pyöreitä. Itsellä tämä merkkipaalu täyttyi pari vuotta sitten.
    Kun täytin 40, minulla oli jonkinlainen ikäkriisi. Kriisiä pahensi se, että kaupunkimme katuihin maalattiin ko. päivänä 40- nopeusrajoitus. Aina tiellä liikkuessa sain lukea nuo maagiset numerot. Kun täytin 50, totesin vain olevani "täydellinen nainen, täydellisessä iässä".

    Sinulla on ihana asenne, kiitollisuus jokaisesta päivästä.
    Todellakin, jokainen päivä on meille lahjaa.

    Mukavaa, rentouttavaa lomaa
    -Vuokko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hirmusti, Vuokko!! Voi ei, ei kivaa nelikymppispäivänä, jos on kriisi päällä... Mutta pääasiassa sitä varmasti tuntee olevansa parhaassa iässä koko ajan!

      Mä olen harjoittanut kiitollisuutta, ja se muuten todentotta toimii!

      Poista
  11. Lämpimät synttärionnittelut Tampereelta <3 Aika todellakin tuntuu vain kiihdyttävän tahtiaan, mitä enemmän vuosia karttuu. Itse olen myös kiitollinen siitä, että nuoruuden epävarmuudet on takana ja otan kyllä tämän iän mieluumin kuin rypyttömän ihon. Olen myös tämän kesän/syksyn aikana saanut kokea, mitä uusia asioita onkaan tiedossa, kun vanhemmat vanhenevat. Appi sai aivoinfarktin kesällä, ja olemme käyneet hänen luona useasti viikossa kuntoutuskeskuksessa, jossa on pääasiassa sotaveteraaneja. Joka kerta tulen siltä enemmän kiitollisena, että meillä on ihmisiä, jotka pystyvät ja osaavat hoitotyön. Nautitaan täysillä jokaisesta päivästä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinne Tampereelle : ) Kyllä elämänkokemuksen karttuessa on aina vain mukavampaa, en kaipaa nuoruutta siinä mielessä ollenkaan. Ehkä sellaista spontaaniutta enemmän. Toivottavasti hoitajat jaksavat tehdä työtään, he ovat todella tärkeitä!!

      Poista
  12. Onnea Marjukka. Mä en tiedä, että olenko siitä outo, että mä tykkään ikääntymisestä. Onkohan se sitä, että toivoo, että pääsisi joskus eläkkeelle ja olisi sitten aikaa harrastaa. Mä haluan vanheta niin, että ryppyjäkin saa tulla, rypyt kertovat eletystä elämästä. Itse odotin viisi vuotta sitä, että täyttäisin 50-vuotta ja otin siitä vuodesta kaiken ilon irti. Pidin sellaisen Maijun 50-vuotisjuhlavuosi. Se oli tosi magee vuosi ja päätin, että jatkan sitä menoa vielä jatkossakin eli itseäni hemmotellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maiju! Sä kyllä tunnut elävän niin kuin jokainen päivä olisi juhla, sulla on mahtava asenne! Siitä voisin ottaa itsekin oppia, kun joskus suotta ketuttaa...

      Poista
  13. Oho, äskeinen kommentti tulikin meidän neidin profiililla :) Mapsi täällä :)))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tullut kommentti perille...:(

      Poista
    2. Nonni, sinne se sitten oli hävinnyt, bittiavaruuteen.
      Niin, ensinnäkin piti onnitella vielä tätäkin kautta, ihanaa synttäriä Marjukka! Olet aivan huikean upea aikuinen nainen, ihan mun idoli :))
      Ja tuohon vanhenemiseen. Hmm.. joka päivä yritän muistaa olla kiitollinen siitä, että saan olla terve, saan tehdä työtä josta pidän ja että sain vihdoin perheen, josta vuosia haaveilin ja joka ei ollut kohdallani itsestäänselvyys laisinkaan. Kiitollinen olen myös ihanista vanhemmistani joihin minulla on erittäin lämpimät ja läheiset välit.
      Mutta kiitollisuudesta vanhenemiseen. Nuorempana ajattelin, että kun olen nelissäkymmenissä, olen vaaaanhaaa ja viiiisaaaas. Mielestäni en oikeastaa ole kkumpaakaan. No, ehkä viisas siinä mielessä, että olen ymmärtänyt, että mun ei tarvitse miellyttää kaikkia ihmisiä, teen valintani kuitenkin toisia kunnioittaen, mutta kuitenkin aina perheeni etusijalle laittaen.
      Lisäksi olen ymmärtänyt sen, että maailma ei ole mustavalkoinen, vaan täynnä elämän eri värisävyjä. Tämä on jotenkin helpottanut olemista, asia ei ole joko tai, vaan elämää voi elää monin eri tavoin, eikä ole olemassa vain yhtä totuutta, minun totuuttani. Nuorena olin niin ehdoton ja oikeassa omien mielipiteideni kanssa, nykyään osaan jo myöntää virheeni ja nauraa itselleni.

      Juu, ulkoinen kuori toki rapistuu, mutta toisaalta hymy peittää rypyt kasvoilla ja kun asenne on rock, niin hyvältähän tämä elämä maistuu!
      Nauretaan ja iloitaan, vuosista viis!

      Poista
    3. Voi kääk, tippa linssissä luon kommenttiasi. Sanoisin, etta right back at ya. Heh, sitä oäivää saa varmaan odottaa, että tuntee olevansa vanha ja viisas, no vanha ajoittain, kun juoksubiisilista koostuu pääasiassa kasareista...

      Voi, tuota ehdottomuutta on minustakin karissut. Kaikkien ei tarvitse, eikä pidä elää samalla tavalla, olisipa sellainen maailma tylsä. Pidetään se rock asenne, sopivaati vähän räyhä!!

      Poista
  14. Onnea Marjukka <3! Tykkään kyllä aikuisena olosta enemmän kuin nuorena :) Eikä vielä ole tullut ikäkriisiä, ehkä sitten kun seuraavat pyöreät lähestyy :) Aika kyllä kuluu ihan vauhdilla, mutta toisaalta aikaa eli ikävuosia voi olla vielä saman verran edessä kuin takana! Ja hyväkuntoisenakin yhä useammalla. Sinullekin toivon vielä kymmeniä hyviä vuosia tästä eteenpäin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Ehkäpä sitä kriisiä ei tulekaan...? Toivotaan, että saamme kaikki roppakaupalla hyviä vuosikymmeniä. : )

      Poista
  15. Tosi tosi paljon onnea <3

    Ja mä en tajua ikinä että oon tosi vanha, en siis jaksa ajatella ikää. Onneksi olen saanut olla tosi terve, kauhulla odotan että mitä kremppoja sitä eteen tuleekaan. Mutta tosiaan, vaikka rypyt lisääntyy ja ehkä myös kärsivällisyys, niin muuten olen ihan kuin aina nuorenakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!! Eihän sitä välttämättä tule mitään kremppoja, hienoa, että olet saanut olla tosi terve!

      Poista
  16. Onnittelut ! osaisikin olla kiitollinen siitä kaikesta mitä on, se tuppaa unohtumaan.. Varmaan pitäisi tulla joku tosi vakava sairaus että menisi elämänarvot uusiksi. Harmittaa itseä että ikää tulee lisää mutta tuntuu että mitään en ole oppinut enkä viisastunut. :-(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Täytyy sanoa, että sairastelu oli kyllä aikamoinen muistuttaja. Jokainen terve päivä on mahtava. Äläs ny, varmasti olet oppinut ja viisastunut, sen huomaa aina jossain kohdassa, että edistystä on tapahtunut, hihi.

      Poista
  17. Palju õnne ka lugejalt Eestist! :)

    Tervitustega, Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suur tänu sulle soovi eest! On meeldiv näha, et ka Eestis loetakse minu blogi. Soovin sulle heat aega!

      Poista
  18. Since I found your blog by chance years ago it is my must read/check one. :) Classy and elegant same time nothing overmuch, what`s admirable. :)
    Thank for Your answer in perfect estonian, unfortunatelly I can not answer in finnish despite our languages are so similar...:)
    Parhain terveisin, Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kuulla! Tunnustan, että täydellisesti viroa puhuva isäni auttoi käännöksessä...😉

      Poista
  19. Paljon Onnea! Täällä kirjoiteltiin 40+ kriisistä, olen huomannut, että lapsuuden lähisuhteita ja muita vastaavia olen alkanut pohtia hieman eri tavalla, ym. Elämäntapahaasteissa tietysti on tekemistä. :-) nm syysliikuntapostausta odotellessa, Petra

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mitä, onko kriiseilyä ilmassa...? Kiitti vinkistä, sellaisen voisinkin toteuttaa.

      Poista
  20. Lämpimät onnittelut Marjukka!

    VastaaPoista
  21. Kyllä fyysinen vanheneminen välillä vähän ahistaa, mutta yllättävän vähän. Podin ikäkriisiä 25-30 -vuotiaana, silloin aloin pikkuhiljaa pohtia elämää syvällisemmin ja lukemaan elämänoppaita, kuten "Havahtuminen" ja pikkuhiljaa jonkinlainen ymmärrys on nakertanut tiensä minuun. Esimerkiksi juuri siitä, että ikääntymisestä pitää olla iloinen ja kiitollinen! Kannattaa aina välillä muistuttaa itselleen, mitkä oikeasti ovat kamalia asioita, ja niitä eivät ole rypyt. Rehellisesti voin sanoa, että elän nyt tähän mennessä onnellisinta aikaani, kuka olisi nuorena uskonut! Lämpimät onnittelut sinulle, hienoa, että sinulla on nyt kaikki asiat hyvin!
    T. Maria E. -68

    VastaaPoista

© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.