16.11.2014

Pikkupikkupikkujoulu



On juuri pimennyt. Talo on hiirenhiljainen. Istun olohuoneen sohvannurkassa, tässä on mennyt jo muutama tunti. Viime viikko oli sen verran vilkas, että päätin pyhittää tämän päivän vain oleilulle.

Minä olen varsinainen vapaapäiväsuorittaja. Suunnittelen tunteja, pesen pyykkiä, jumppaan, teen sitä, teen tätä, ja itseäkin harmittaa, kun ei osaa pysähtyä. Ei silti, tykkään puuhastelusta, mutta välillä on vain pakko rauhoittua. Sähköposteihin ehtii vastata huomennakin, ja tunnit ovat valmiina ensi viikkoa varten.

Pieni varkaus otettiin joulunodotukseen. Eilen ostimme glögiä ja pipareita. Ensi viikonloppuna olisi tarkoitus leipoa maailman parhaita pipareita anopin reseptillä. Ovat muuten vilpittömästi mielestäni parhaita, reseptiin tulee fariinisokeria, mikä tekee niistä rapsakoita. Voimakas mausteiden maku on myös mieleeni.

Ensimmäinen jouluvalokin laitettiin paikalleen, tähti keittiöön. Olisi kiva löytää suuri valokranssi olkkarin ikkunaan, sellainen, jonka voisi laittaa paikoilleen jo lokakuun lopulla. Se menisi sitten nimikkeellä talvivalo. Vinkkejä otetaan vastaan!

Otin esille jo pari punaista silkkityynynpäällistä. Ne on ostettu noin kymmenen vuotta sitten, ja joka alkutalvi ne pääsevät koristamaan olkkaria. Pentikillä oli muuten ihania punaisia kirjailtuja päällisiä, just oikean punaisia. Miesparka varmaan repii hiuksensa, jos sanon sanan tyyny...

Eli tänään on vähän sellainen pikkupikkupikkujoulu. Uskomatonta, että kahden viikon päästä on jo adventti!





Kesällä Wienistä ostettu joulupallo, tietenkin Klimt-aiheinen. Lähes joka reissulta on löydetty joulukoriste kuuseen. Meillä on mm. puhallettu lasipallo Portugalista, Eiffel-tornipallo Pariisista ja maalattu keraaminen pallo Toscanasta.


Päivän leiri...



Kynttilöitä pitää olla joka puolella. Uuden vuoden jälkeen en enää polta niitä, sillä sen jälkeen odotellaan jo kevätvaloa.


Miten siellä on sunnuntai sujunut? Onko jo fiilistelty valoilla ja pipareilla?

Mukavaa sunnuntaita ja hyvää alkavaa viikkoa!

10 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Tunnelmointi onkin parasta tässä vuodenajassa!

      Poista
  2. Juuri palasimme kävelyltä. Kyllä oli kaupunginosamme kauniin näköinen, vanhat omakotitalot, joista tuikki tunnelmallinen valo, tuoksui savu ja ikkunoista näkyi loimottavia takkatulia. Kyllä tämä pimeä vuodenaika on jotenkin niin ihanakin.

    Vinkkinä, miten saat helpolla ison valokranssin ikkunaan. Haet lähikoivusta niitä taipuisia roikkuvia oksia, pyöräytät ison ympyrän, halkaisija voi olla metrinkin ja kieputtelet ympärille tummaa rautalankaa. Siihen sitten pienet valot kiertämään. Tein jonain vuonna lasikuistille, oli aivan ihana ja tosi helppo toteuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta, enpä ole tullut ajatelleeksi, että osaisin tehdä itse! Se olisi tosi nätti. Senhän voi vaikka spreijata valkoiseksi, jos haluaa. Kitti vinkistä!!

      Pimeässä vuodenajassa on puolensa, pimeys suorastaan kehottaa hiljentämään tahtia ja nauttimaan käpertymisestä...

      Poista
  3. Ihana tunnelma!
    Mikäs siinä onkin, että kun on viikonloppuna vapaata, pitää touhuta koko ajan!? Minäkin olen tänään pessyt neljä koneellista pyykkiä, vaihtanut koko huushollin lakanat, tehbyt ensi viikoksi ruokaa, haravoinut, käynyt kaupoilla ja vaihtanut uudet verhot ikkunaan. No, nyt istun ja katson TTK:ta ja lueskelen blogeja. Ainiin, ja kävin tekemässä tietty salitreenin. Voi kun aina jaksaisi olla näin toimelias, toisaalta pitäis osata pysähtyäkin!
    Vähän tuntuu siltä, niinkuin pimeästä ajasta huolimatta olisin täynnä energiaa!

    Kynttilät, piparintuksu, glögi, villasukat , perhe koolla - who needs more?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääx, sä olet samanlainen - pakkohan se on viikonloppuna ehtiä tehdä kaikenlaista, kun viikolla ei ehdi ja jaksa. Mulla alkaa kyllä vähän energiat hiipua, johtunee varmaan liikuntatauosta.

      Ja tää päivä on mennyt ihan sohvannurkassa kone sylissä...

      Poista
  4. Oi kun kiva tunnelma kuvissa.

    Minä koetin huilta viikonloppuna vaan kun kerran pääsin hetken loikoilun jälkeen pois sängyn alta, niin johan oltiin taas menossa molemmat päivät. Tulisi osata rauhoittua ja levätä, vaan kun en oikein osaa. Vielä joskus, vielä joskus ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivossa on hyvä elää... Vaan jos on energiaa, niin mikäs siinä sitten!

      Poista
  5. Upeita kuvia ja leiripaikkasi on vailla vertaa. <3

    VastaaPoista

© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.