23.6.2015

On korusetti koossa taas



Vuosi sitten laittelin korviini yksiä lempikorujani, kullattuja, hopeisia moderneja renkaita, settiin kuuluu kaulakorukin. Korviksissa on isot koukut, mutta siitä huolimatta olin aina laittanut taakse vielä muoviset stopperit, ettei korvis vahingossakaan pääse liukumaan pois. Nyt sen yhden kerran päätin jättää stopperit laittamatta. Muistan ajatelleeni, että toinen tippuu kuitenkin.

Ja niin kävi! Kotiin tullessa toinen korvis oli teillä tietämättömillä, ja harmitti niin että melkein itketti, ja soimasin itseäni typeryydestäni. Just niin kävi, kuin olin ohimennen ajatellut. Toinen korvis jäi korulipastoon muistutuksena huolimattomuudesta, kaulakoruakaan en viitsinyt käyttää ilman korviksia.

Kunnes eilen. Siivosin kuistin rottinkilaatikoita. Siivoan niitä tietenkin silloin tällöin, mutta en ollut ennen huomannut pohjalla kiiltelevää... jotakin... Ja siellähän se hukkunut korvis majaili! Riemuni oli rajaton. Korvis oli luultavasti takertunut huiviin, josta se päätyi koriin ja jäi sinne. Vuosi sitten, ellei yli.

Korvikset pääsivät heti käyttöön, stopperit tukevasti takana. Mitä tästä opin...





 t-shirt, pants Zara / blazer J Crew / bag Chloé
shoes Converse / necklaes Maanesten, Bud To Rose 
 earrings and set below Kirsten Dyrum
watch Daniel Wellington



On siis setti koossa taas! Että sitä voi tulla pienistä asioista onnelliseksi. Toisaalta harmittaa, että huolimattomuus on aina ollut paheeni, jota tuntuu olevan vaikea korjata... Joka päivä etsin jotakin: avaimia, lompakkoa, laseja, jotain korua, puhelinta. Joka päivä päätän laittaa tavarat jotenkin loogisesti, mutta huoh, sitten taas unohdan... Toisaalta muistan outoja juttuja. Esimerkiksi kirjani (joita on muutama sata) ovat hyllyissä värijärjestyksessä, ja muistan jokaikisen kirjan värin oikein ja sen paikan hyllyssä... No, kaikki on niin kauan hyvin, kunhan itseni muistan viedä oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan!

Käykö teillekin näin, että jotain katoaa, kunnes löytyy? Etsitkö laillani tavaroita, vai oletko huolellinen ja järjestelmällinen?

Mukavaa tiistaiehtoota!


Seuraa blogiani Bloglovinissa, Blogit.fi:ssä, Facebookissa ja Instagramissa

18 kommenttia:

  1. Kiva, että löytyi. Minulta on aina jotain hukassa. Milloin on etsitty porukalla Kortepohjassa gradupapereitani, milloin avaimia, lompakkoa, milloin jotain koetta tai vastaavaa. Olen jo oppinut ostamaan samantyylisiä nahkahanskoja ja -rukkasia, koska aina jompikumpi hukkuu jonnekin. Onneksi kotiväki on on tottunut paniikkietsintöihin, avaimille on oma paikkansa ulko-oven pielessä, mutten aina muista niitä sinne laittaa. Monesti on pitänyt pyytää soittamaan puhelimeeni, jotta se jostain löytyisi. Ehkä joku päivä opin huolellisemmaksi.... sitä odotellessa :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, taidat olla minuakin lahjakkaampi hukkaaja. Nykyisin laitan edellisenä iltana kaiken valmiiksi, ettei tulisi paniikkietsintöjä. on ainakin vähän helpottanut asioita!

      Poista
  2. No viimeksi tänä aamuna unohdin meikkipussukan kotiin. Huulirasvaa ja -punaa tässä päivän mittaan varmaan kaipailen eniten...Ihanaa, että löysit korusi, tiedän ihan täsmälleen, miltä sinusta tuntuu! Vuosia sitten eräänä aamuna koruja pukiessani huomasin, että eräs sormuksistani puuttui. Etsin joka paikasta, mutta eihän sitä löytynyt, ja ajattelin sen olevan jo menetetty. Harmitus oli vietävä, kun kyseinen sormus oli valmistujaislahja siskoltani. Meni reilu vuosi, kun aamulla hampaita harjatessani hammasharja luiskahti hyppysistäni ja luisui kylpyammeen alle. Sitä sitten taskulampun kanssa sihtaamaan, ja mikäs siellä kylpyammeen jalan vieressä kimaltelikaan - kadonnut sormukseni!! Riemu oli minullakin rajaton! Nyt tuo kyseinen sormus on jo siirtynyt sisareni tyttärelle hänen täysi-ikäistymisensä kunniaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, onneksi sormus löytyi, ja just noin ne tavarat hukkuvat! Harmittaa kovasti, etenkin jos niihin liittyy tunnearvoa, kuten sormukseesi.

      Poista
  3. Kaunis setti:) silmälasit ja avaimet ovat välillä hukassa, muuten tavarat pysyy järjestyksessä. Mutta nämä muut jänenet perheessä ovat mestareita hukkaamaan tavaroita, joita minä sitten aina etsin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä oletkin sitten oikea ihminen neuvomaan tyyliin laita ne tavarat aina samaan paikkaan... Meillä se ei toimi ensinkään... :) jotenkin voin kuvitellakin sinut hyvin järjestelmälliseksi!

      Poista
  4. Hienot ja tiedän tunteen, kun löytää tärkeän esineen jonka jo luuli iäksi kadonneen. Voiko tuollaisia ostaa netistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos muistutuksesta, Chanti.fi myy laajaa valikoimaa Kirsten Dyrumia ja muita ihania tanskalaismerkkejä. Tätä en usko olevan enää tarjolla, on sen verran vanha setti.

      Poista
  5. Oi miten kauniit korut. Hukkasin aikanani saunareissulla mäkillä rippiristini. Tunnearvoltaan mittaamaton vaikka ei enää olekaan kaulassa niin tuolloin se tuntui maailman lopulta. Äitini löysi korun samana iltana, mutta jo hetken tuntui, että olen menettänyt jotain mittaamaton arvokasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, voin hyvin kuvitella miltä tuntui. Joillakin pikku tavaroilla vain on niin suuri tunnearvo!

      Poista
  6. Aika munkki kävi, ihana fiilis varmaan! Mä muistan juhannuksen joskus vuosien takaa, kun mamma kävi uimassa saaressa saunan päälle ja hukkasi sille reissulle toisen Tillanderilta hankituista lahjakorviksistaan. Minä sitten vanhana vesipetona sitä matalaa kohtaa tutkimaan varmana siitä, että sehän sieltä löytyisi. Ja niin löytyikin lopulta kaivuun jäljiltä, ja miten onnellinen mun mamma siitä olikaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, en ollut silmiäni uskoa! Ohhoh, olipa hyvä, että olet vesipeto, ja löysin korviksen pohjasta! Aika tuuri!

      Poista
  7. Kertakaikkisen mahtavaa, että löysit korun! Nyt muuten opin samalla, mitä varten ne muovijutut oikein ovat. Olen miettinyt asiaa itsekseni jo pitkään. :-)

    Minulla on joka päivä joko avaimet, puhelin tai kännykkä hukassa. Olen joissakin asioissa hyvinkin järjestelmällinen, mutta nämä päivittäiset tavarat ovat hukassa jatkuvasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne muovijutut ovat mulle korviksissa aika elintärkeitä ;) näin menee mullakin, joissakin asioissa on tosi tarkka, mut sitten on tämä toinenkin puoli...

      Poista
  8. lovely post :)

    http://www.itsmetijana.blogspot.com/

    VastaaPoista
  9. Kauniit korut!
    Itsellekin on käynyt joskus noin, ja voi sitä riemua kun korvis jostain löytyy. Varsinkin jos on rakkaat ja vanhat korut, on jo tiedossa mihin vaatteisiin ne sopivat ja millaisen kampauksen kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin! Silloin sitten aina päättää, että jatkossa on huolellisempi korujen kanssa.

      Poista

© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.