22.9.2015

DAY:n mustavalkoinen mekko ja pohdintaa tyylistä



Kuvien DAY Birger & Mikkelsenin kukonaskelkuviota jäljittelevän mekon sain keväällä Selected Brands Finlandilta. Se on tämän syksyn mallistoa, ja tällä hetkellä kaupoissa. Pidin sitä keväällä töissä todeten sen oikein toimivaksi työmekoksi joustavuutensa takia. Mekot ja hameet ovat muutenkin tulleet vahvemmin työpukeutumiseeni mukaan.

Jokunen vuosi sitten luin Opettaja-lehdestä tutkimusta opettajien pukeutumisesta. En enää muista kaikkea mitä siinä sanottiin, mutta yksi järkytyksen aihe oli erään koulun koko opettajiston pukeutuminen farkkuihin ja maripaitaan - että kukaan ei erottuisi. Teki mieli huutaa, että haloo, oletteko ihan teinejä? Miten voisi opettaa nuorille toisten hyväksymistä sellaisena kuin jokainen on, jos aikuinenkin pelkää noin kovasti olla oma itsensä?

Pukeutuminen ja siitä innostuminen on myös itseilmaisun muoto. Kävin nuorena musiikkilukion, jossa huomattavan suuri osa porukasta veti ylleen jos minkälaisia virityksiä, ja jossa tyttöjen hiukset kokivat viikottain huomattavia värimuutoksia. Riemuni oli suuri, kun löysin kielikurssilta Engalnnista keltaisen jättipaidan, jossa oli erivärisiä jättinuotteja. Joo. Eikä puhuta enempää isän villapaidoista, poikakaverin vaarinpaidoista tai omista kippurakärkisistä kansantanssitossuistani, joita viritin ylleni. No, oltiin kasarilla, telkkarista tuli Fame ja niin pois päin, mutta kasvoin ympäristössä, jossa oli sallittua näyttää ihan miltä halusi. Näin jälkeenpäin se oli aika hienoa. Ei ihme, että sen rönttakauden jälkeen alkoi parikymppisenä pukeutua neulepukuihin helminauhojen kanssa. Huh.

Muodin seuraaminen on innostavaa, Muoti itsessään on taiteenlaji, joka heijastaa aina yhteiskunnan tilaa. Mutta se, mitä omaan kaappiinsa valitsee, on omaa tyyliä.

Luin myös vastikään jostain, että kolmikymppisellä naisella tulisi olla jo nimikkotuoksu, tietyt laukut ja niin ikään. No huh. Se vasta kamalaa olisi, ihan oikeasti. Minústa on hauskinta säilyttää tutkiva mieli pukeutumisen suhteen, myös hajuvesien. Onko oma tyyli muokkautunut? - no taatusti, en ihan kaikkia entisiä asukuviani enää allekirjoittaisi.

Tjaa, toisaalta. Ehkäpä joku löytää oman tyylinsä jo tosi nuorena. Minä taidan olla edelleen ikuinen etsijä, kokeilija ja uusista jutuista joskus vähän liikaakin innostuva. Miksipä ei. Vai mitä?









dress DAY Birger & Mikkelsen / shoes Grandinetti

Iloista keskiviikkoa!

16 kommenttia:

  1. Aivan huippukaunis mekko, ja varsinkin sinun päällä. -Vuokko

    VastaaPoista
  2. moi! voi ei, onko takan päällä oleva taulu Jukka Rintalan ?! ihana ihana ihana !!!
    terv. Tiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se, ihanan herkkä teos! Mä olen aina tykännyt taiteesta, jossa on tilaa.

      Poista
  3. Minun mielestä opettaja, joka välittää omasta ulkonäöstään välittää samalla oppilaille,että hän pitää heitä tärkeänä. Itsekin olen opettaja ja kiinitän huomiota, miltä töissä näytä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti, noin en olekaan ajatellut, mutta ihan totta. Ja onhan se nyt kiva pukeutua nätisti töihin!

      Poista
    2. Valitettavasti tässä kohtaa totean, että oppilaasta välittäminen lähtee kyllä jostain aivan muusta kuin pukeutumisesta, hyvää ja korrektia työpukeutumista vähättelemättä. Olen törmännyt myös sellaisiin tilanteisiin, jossa oppilaat "kiusaavat" opettajaa, mikäli hänen pukeutumisensa menee yli ns. vakavasti otettavuuden. Hyvää koulusyksyä!

      Poista
    3. No hei, kyllä me se ymmärretään. Mä olen opettanut koulussa 18 vuotta :) Mukavaa syksyä sullekin!

      Poista
  4. Kaunis mekko ja sinun päälläsi etenkin! Tosin minusta tuntuu, että sinun ylläsi mikä tahansa näyttää hyvältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Mies tykkäsi tuosta alimmasta kuvasta, ja täytyy sanoa, että itsekin tykkään. Sellainen aikuisen naisen itsevarmuus näkyy katseesta.

      Tällä hetkellä koreilen villapaidassa ja trikoissa, likainen tukka sipulilla... ;)

      Poista
  5. Niin, minähän myyn koulutarvikkeita musiikkilukiolaisille ja on aivan ihana seurata heidän pukeutumistaan. Todella persoonallisia! Toinen on kyllä Kansanmusiikkifestivaalit. Silloinkin voisi vain ustuskella katselemassa ihmisten pukeutumista.
    Olen tässä siivoillut vaatehuonettani ja kyllä se maku vain muuttuu. Onneksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitämitämutä, ootko sä kaustislainen...? Festareilla en ole käynyt aikoihin. Hienosti uusi polvi on uudistanut viikkoa. Pitäisi tulla kyllä pitkästä aikaa.

      Niinpä, onneksi maku muuttuu!

      Poista
    2. Asustan Halsualla, mutta yritys on ollut Kaustisella 8 vuotta. Tervetuloa Kaustiselle! :)

      Poista
    3. Kiitti! Siellä on mun tuttuja edelleen aika monta!

      Poista
  6. Luin joskus jutun, jossa sanottiin, että naisopettajien suurin STRESSINaihe on oppilaiden kommentit ja ajatukset heidän pukeutumisestaan! Mietin silloin, että kyllä ovat nuo opettajat vähän väärässä ammatissa - miten siellä luokan edessä kestää, jos nuorten ajattelu vaikuttaa noin paljon?

    Olen itse opettaja ja mulle töihin pukeutumisessa tärkeintä on se, että vaatteissa on hyvä olla. Jos vähääkään tuntuu siltä, että tämä ei ole "minun vaatteeni" niin se häiritsee läpi päivän. Välillä mekko, välillä T-paita ja farkut, on ihanaa kun ei ole liian tiukkaa pukukoodia!

    Ihanaa syyskuun loppua!

    Emma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, no onpa vähän muuta stressiä, jos pukeutuminen on suurin ja pelko oppilaiden kommenteista!

      Opeduunissa tosiaan pitää olla itselle toimivat vaatteet. Siinä ei päivän aikana ehdi hirveästi vaatteitaan ajatella! Ja tietty on myös eroa siinä minkä aineen ope on, luokanopen varustus voi hyvinkin paljon vaihdella päivän aikana.

      Samoin sulle mukavaa loppukuuta!

      Poista

© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.