7.9.2015

Ruusulankadulla



Pimeydeltä älä kysy,
mitä mieltä se on auringosta.
Tieltä älä kysy,
minne sinun pitäisi mennä.
Kukalta älä kysy,
milloin syksy tulee.
Sydämeltäsi kysy vain
vieläkö sitä huvittaisi.

-Tommy Taberman-




Eilisiltana lähdimme ex tempore-ajatuksin syömään, ja niin kuin usein, rentoon ruokailuun valikoituu Chicos. Manskun Chicosissa soi kantri, ravintola oli melkein tyhjä. Jostain syystä teki mieli kunnon mättöruokaa, joten BBQ-possu ranskalaisineen oli tosi passeli annos.

Syys on todella tullut. Lähdimme ravintolasta kahdeksan jälkeen, hämärsi oikein kunnolla. Jotenkin hämmästyin sitä hämärää: joko nyt? Puoli yhdeksältä oli jo pimeä.

Syksyisessä kaupungissa on jotain tunnelmallista. Lamput ikkunalaudoilla, hiljaiset kadut, kostea ilma ja raitiovaunun kolina. Hiljainen Töölö, vain muutama koiranulkoiluttaja liikenteessä, pari kulkijaa menossa minne lie. En saa puetuksi sanoiksi sitä tietynlaista haikeuden tunnetta, joka rinnassani liikahti. Ehkä se on tämä ikä, ajanjuoksun taju siitä, että viisarit juoksevat yhä tiuhempaan. Taas on syksy, vastahan oli edellinen. On taas vilttien, taljojen, kynttilöiden ja hiljaisen musiikin aika. On lämpimän keiton, teekupposen ja uunileivän aika.

Kotiin tultuamme päätin: nyt on aika kaivaa kynttilät ja tuikut esille. Elävän liekin aika kestää uuteen vuoteen. Nyt on aika aloittaa.











shorts Zara (pimped by me) / leather jacket Karl Lagerfeld
scarf "Highland" Balmuir (gift) / shoes Grandinetti
bag Mulberry / sunnies Tom Ford


Rauhallista iltaa!

8 kommenttia:

  1. Nuo kengät, ihanat. Oletko ne hankkinut jostain verkkokaupasta vai ihan... kauppakaupasta :D? Ja kyllä olet tyylikäs!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on Yooxista, onko sulle tuttu? Ihan mieletön kenkätaivas ja sieltä löytää myös kenkiä tosi edullisestikin!

      Poista
  2. Voi mä niin jaan tuon lievästi haikean läikähdyksen sisälmyksissä... tänään juuri äsken itseasiassa, kaivoin muutaman tuikun ja nyt ne lepattavat tässä olohuoneen pöydällä sekä keittiössä.. Mietin jopa pienen punaviinitilkan nauttimista, mutta taidan jättää sen viikonloppuun. Tähän syksyyn ydhistyy tietyllä tavalla myös odotuksen tunnetta, sellaista "sitkun"-fiilistä; sitkun olemme uudessa kodissa, laitan tuikkuja sinne ja tänne jne. Vaikka yleensä olen sellainen hetkessä eläjä ja fiilistelijä, jotenkin tässä syksyssä on sellaista erityistä odotuksen oloa eikä oikein jaksa nyt keskittyä syksyn valmisteluun noin sisustusmielessä- eikä oikein muutenkaan kauheasti.
    Niin, ikä, uudet syksyt toisen perään - kyllähän se pistää miettimään ajan kulkemista ja ikää. Olenko uuden syksyn tullessa yhtään viisaampi, kokeneempi ja aikuisempi? En oikeastaan. Ehkä vähän varmempi itsestäni positiivisessa mielessä ja toisaalta ehkä vähän tasaisempi. Sellainen "kattellaan nyt"-fiiliksellä, en hötkyile enää niin paljon kuin ehkä aiemmin.
    Kyllä se vaan on ihana, että meillä Suomessa on monta vuodenaikaa. Tietyllä tavalla tämä siirtyminen toiseen vuodenaikaan on sellainen pysähtymisen paikka, eikö vain? Tietynlainen välitilinpäätös vuodesta tähän mennessä.
    Menipä syvälliseksi pohdinnaksi ;)
    Ihanat on sun kengät ja ihanan seesteisen näköinen olet siellä portailla istuessasi - ja todella chic!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon kattellaan nyt-fiiliksen minäkin tunnistan. Rauhallisuuden. Ei jaksa ottaa niin paljon kierroksia kuin mitä nuorempana. Teillä onkin nyt kaikenlaista jännää, raksa ja kaikki siihen liittyvä. Hulluksi tulisi, jos sitä alkaisi hötkyillä!!

      Syksy ON tietynlainen väliltilinpäätös, ja myös uuden alku. Mulla vuosi tavallaan alkaa koulun myötä, ja kaikki hienot lupaukset tulee silloin tehtyä (ja aika pian rikottua...) Yleensä minusta alkusyksy kuluu tosi hitaasti, mutta nyt on mennyt kovaa vauhtia, ihan pelottaa!

      Poista
  3. Just äsken lenkillä pohdin samankaltaisia juttuja... tajusin miksi moni kokee syksyn olevan uuden alku. Onhan kesä juuri se vuodenaika, jonka loppuminen saa tuntemaan haikeutta - vuosi vuodelta enemmän ja enemmän. Kun taas syksyn vaihtuminen talveen lähinnä riemastuttaa, samoin talven kevääseen ja kevään kesään. Eli todentotta, ensimmäistä kertaa ever hokasin että syksy todellakin on uuden alku, ikäänkuin vuosi alkaisikin syyskuusta eikä tammikuusta. Ja ainakin minulla tämä haikeus tosin lisääntyy samaa vauhtia kuin tietoisuus omasta iästä. Huoh. Eikun kynttilät palamaan ja äkkiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhemmiten sitä muuttuu enemmän ja enemmän kesäihmiseksi. Kesä on niin rento ja epäsuomalainen olotila!! Joo, sama täällä, vuosi vuodelta tulen yhä sentimentaalisemmaksi, ja joka vuosi sitä ikääkin rapsahtaa lisää ; ) Joo, laitetaan kynttilät palamaan!

      Poista
  4. Syksyllä olen haikea.., linnut lentävät etelään, me jämme tänne kylmään talveen, puut tiputtavat kauniit lehtensä ja kukat kuihtuvat. Pitää luopua siitä kauneudesta, marraskuuta tuskin moni sanoo kauniiksi :)
    Mutta pidän syyskuusta, olen syyskuun lapsi, on tunnelmmallista olla kotona villasukissa kun ulkona sataa. Mutta marraskuu ja siitä eteenpäin... ihan kamalia.. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syyskuu on kaunis, kun on ruska! Marraskuussa ollaan joulua lähempänä, sen voimalla sitä kai sen jaksaa... Marraskuussa on niin harmaata ja kuollutta.

      Mulle on vuoden raskainta aikaa toukokuu - niin kaunis kuin se onkin, niin olen allergioista ja töistä aina ihan uupelona...

      Poista

© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.