30.1.2016

Nainen ja kitara

Toin vanhan Yammuni (Yamahan) kotiin tarkoituksena vähän soitella sitä. Arvatkaas, oliko aikaa? No ei, muutamat kuvat sentään otettiin sen kanssa jokin aika sitten. Kitara on omani, mutta sen paikka on yleensä töissä. Oppilaat saavat soittaa sitä, mitäpä sitä panttaamaan. Se on vähän lommoinen, mutta hyväkuntoinen. Se on myös elektroakustinen, joten sen äänen saa vahvistettua. Teräskielet ovat kovettaneet sormenpäät. Jos tulee vaikkapa kuukauden tauko soittamisessa, sormenpäät kipeytyvät ja niistä melkein lähtee nahka.

Sain ensimmäisen oman kitaran kuusitoistavuotiaana joululahjaksi, merkki taisi olla Landola. Se oli aika pieniääninen, mutta kitara kuitenkin. Opettelin yleisimmät soinnut ja komppailin lauluja omaksi ilokseni. Sittemmin kitaraa tuli soitettua vähän enemmänkin, ja töissä lähes päivittäin.








cotton knit & Other Stories / pants DAY
boots Acne / guitar Yamaha

Aamupäivä on kulunut ahkeroidessa kotihommia. Olen siivonnut, kuurannut kylppärin lattiaa ja silittänyt pyykkiä. Viimeinen erä kirpparitavaraa odottaa kuvausta. Stereoissa soi Santana, Norah Jones ja tällä hetkellä Bo Kaspers Orkester. Jälkimmäinen on hyvä syy käydä jazzeilla ensi kesänä. Illemmalla lähden hakemaan miestäni kotiin lentokentältä. Olen ollut yksin koko viikon, ja vaikka tekemistä on ollut iltakaudet, olo on silti ollut yksinäinen. Olen nukkunutkin huonosti, syönyt broilerinfileitä viikon ja lykännyt roskapussien vientiä ulos. Kitara on iltaisin tuijotellut kotelostaan, mutta en ole saanut aikaiseksi ottaa sitä syliin. Mutta, koti on siivottu, ruokaa haettu, ja viikonloppua on jäljellä vielä hyvin. Mukavaa lauantaita kaikille!

5 kommenttia:

  1. Ihana kitaranainen :) Itselläni tuolla makuuhuoneen nurkassa Landola pussissaan. Useampi vuosi siitä kun sointuja tavailin. No, onneksi musiikki muuten elämässä isosti mukana. Hyvää viikonlopun jatkoa! T. Aija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, Landola! Sitäkään ei enää ole. Ehkäpä sinäkin joku päivä sen kaivat esiin! Kiitti samoin sulle, mulla viikkis sen kun paranee, kun saan miehen kotiin reissusta.

      Poista
    2. Nainen ja kitara! Minullakin on Yamaha merkkinen kitara. Miehelläni on neljä kitaraa, yksi niistä on sähkökitara.
      Minä en oikeastaan osaa soittaa, jonkun soinnun ehkä pystyn saamaan aikaan. Mieheni on innokas kitaristi ja laulaja. Yksi kitara on aina mukana purjehdusreissuillakin.
      Musiikilla on iso rooli myös meidän elämässämme.
      Ihanaa sunnuntaita, Marjukka!

      Poista
    3. Meilläkin kitaroita useampi, en enää pysy perässä merkeissä :). Jokin Fenkku taitaa olla ja Eimersin käsintehdyn toimme Hollannista, yks teräskielinen ja hmm. kaksi skallopoitua. Minä opettelin opiskeluaikana tärkeimmät soinnut, mutta homma tökkäsi barré-sointuun, en oppinut sitä koskaan. Soi vienosti murheeni soitto on ainoa kappale, jonka osaan näppäillä kitaralla. Musaopena ollessa turvauduin pianoon, jonka hallitsen parhaiten. Purjeveneessä soittelu kuulostaa rentouttavalta :).

      Poista
  2. Kitara on niin kuvauksellinen. Sinä myös! Terveisin Tuija

    VastaaPoista

© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.