17.5.2016

Voisinpa asua Sound of Musicissa

Aurinko paistaa, ulkoa kuuluu ruohonleikkurin raksutus, lämpötila vain on viileä. Meitsi on tänään opettanut seitsemän tuntia, koettanut saada äänen jaksamaan allergioista huolimatta. Viimeisten viikkojen tohinat täyttävät päivät. Mukavaa!

Kollegalta sain kuulla, että olen kuin Maria von Trapp kitarakoteloni kanssa. Kiva, voisinkin lähteä Alpeille laulamaan "The hills are alive with the sound of music..."

Sattuipa toteamus somasti, sillä olen juuri muutamalla tunnilla musikaaliaiheen kanssa näyttänyt valitut laulut Sound Of Music-musikaalielokuvasta (1965). Onko joku nähnyt kyseisen elokuvan? Minä olen nähnyt sen niin monta kertaa, etten laskuissa pysy. Se on yksi lempimusikaalejani, etenkin lumoavaäänisen Julie Andrewsin takia. Julien lyrinen sopraanoääni on niin vaivaton ja soljuva, maneeriton. Edelleen on mahtava nähdä, miten alkulaulu hiljentää niin ison kuin pienenkin katsojan. Elokuvan kaunis musiikki, Alppien näkymät, lapsenomainen tunnelma, kaikki ne edelleen viehättävät. Haluaisin asua Sound of Musicissa!

Julie Andrewsilta meni My Fair Ladyn (1964) elokuvarooli sivu suun, sehän annettiin Audrey Hepburnille, jonka ei kuitenkaan annettu laulaa elokuvassa. (Monessa elokuvassa; mm. Natalie Woodin lauluäänenä tominut Marni Nixon veti Elizan laulut tosi hyvin.)Tapahtuma oli pienoinen skandaali, sillä Julie oli esittänyt jo Eliza Doolittleä näyttämöllä, ja monen mielestä rooli olisi kuulunut hänelle. My Fair Ladyhan kahmi Oscareita, mutta Audrey-parka ei päässyt edes ehdolle. Tämä oli vastalause Julien puolesta, joka kyllä sittemmin kuittasi Oscarinsa Maija Poppasesta (1965). Nyt kun ajattelee, ei voisi kuvitellakaan Elizaa keneksikään muuksi kuin Audreyksi. Ja Julie on Maria von Trapp sekä Maija Poppanen, aamen.

Maija Poppasen ja Sound of Musicin julkaisupäivät olivat muuten peräkkäin, 3.9.1965 ja 17.12.1965. Vuosi oli siis Julien loistovuosi - ja myös 20th Century Foxin, jonka Sound of Music pelasti konkurssilta lipputuloineen.

Elokuvan laulut ovat niin kauniita... Pidän kyllä kaikista, mutta suloinen Edelweiss saa kyllä tipan silmään joka kerta. "Bless my homeland forever". Nuorena, kun olin nähnyt elokuvan ensi kerran, lainasin heti kirjastosta Maria von Trappin elämänkerran. Vaan eihän se samalta tuntunut kuin musikaalin lumoava maailma. Oikeasta Mariasta olen myös lukenut, että hän oli oikeastaan aika tiukka persoona, ei ollenkaan sellainen lämmin ja rakastettava kuin elokuvan Maria.








shirt Selected Femme / jeans Christelle & co 
scarf Balmuir "Avignon"* / boots Apair 
watch Daniel Wellington / bracelet Syster P

Mukavaa iltaa!
 
 
*saatu blogin kautta

12 kommenttia:

  1. Kaikki kolme musikaalia ovat ihania. Ja muistan vielä kun isosisko vei minut lapsena katsomaan Sound of Musicia leffateatteriin. Olisikohan näytös ollut Tullinpuomissa olleessa leffateatterissa. Mutta se leffa oli ehkä parasta mitä olin siihen asti nähnyt. Ja vaikka olen nähnyt My fair ladyn monta kertaa, niin en ole tiennyt, että Audrey Hepburn ei laula itse; hauska knoppitieto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, se elämys on sitten säilynyt mielessä tähän asti. Juu, Audrey laulaa ainoastaan restauroidussa versiossa laulun Wouldn't It Been Loverly, muuten Marni Nixon laulaa. Mä näin My Fair Ladyn telkkarista 12-vuotiaana, oi, miten ihana se oli!

      Poista
  2. Elokuva on nähty monta kertaa. On muuten varmaan paras leffa ikinä. Kauniilta näytät.

    VastaaPoista
  3. No varmaan yksi parhaita. Vaikka tässäkään ei Christopher Plummer itse laula, on silti komea kapteeni! Kiitos, letti on kyllä kampaajan tarpeessa, onneksi maanantaina pääsee.

    VastaaPoista
  4. Oi, Sound of Music <3 En tiedä, kuinka monta kertaa olen sen nähnyt, mutta monta niitä on. Näin sen 13-vuotiaana leffateatterissa ja oli niin myyty, että kävin sen katsomassa parin viikon aikana ehkä 6 kertaa. Juuri nuoruudenkaverini tätä hymyillen muisteltiin. Hänellä oli kotona oikea aarre, leffan soundtrack, jossa levyn välissä oli lp-levyn kokoinen värillinen vihkonen, joka oli täynnä kuvia elokuvasta. Kävin tuota heillä ihailemassa ja selailemassa harva se päivä seuraavan vuoden ajan. Kun kaverini valokuvausta harrastava isoveli halusi ottaa mukanani kerran olevasta pikkuveljestäni kuvan, olen veljeni syliin tällännyt tämän vihkosen, jotta sain siitä kuvan itselleni. Ei ollut siihen aikaan oikein muuta mahdollisuutta saada kopiota, joten yksi kuva yhdestä sivustakin kelpasi muistoksi..

    Tuo elokuva oli niin tärkeä minulle, että oksat pois. Päätin jo silloin, että joskus vielä menen Salzburgiin, jossa elokuva osittain kuvattu ja vähän yli 20-vuotiaana sinne sitten pääsinkin. Ihastuttava kaupunki.

    En tiennyt, että Audrey ja Plummer eivät laulaneet itse. Silti kukaan muu ei tosiaan olisi voinut olla Eliza kuin Audrey. Julie Andrews ei ollut ulkonäöltään niin suloinen, mutta lauluääni on jotain todella kaunista ja taidokasta.

    Kiitos näistä musiikki-infoista. Kiitos myös taannoisesta musiikin aakkoset -postauksestasi, jota en ehtinyt silloin kommentoida. Itse vain kuuntelen musiikkia, mutta en ymmärrä siitä muuten mitään, joten kiva lukea musiikin ammattilaisen mietteitä. Muuten, silloin kun luin noita musiikin aakkosiasi, niin tuli mieleen, että olisi aivan ihanaa kuunnella lauluasi :) Muistan jonkun kauan sitten olleen postauksen, jossa kerroit meneväsi laulamaan jonkun karonkkaan (vai olikohan joku muu tilaisuus). Silloin jo mietin, että millainenhan lauluääni sinulla on. Olisiko sopraano? Olisi ihanaa, jos joskus laittaisit pienen videon, jossa laulat - vai oliko ihan hassu pyyntö.

    Nykyään en muuten enää oikein jaksa katsoa musikaaleja, kun jotenkin ärsyttää, kun yhtäkkiä aletaan laulaa - ja yleensä vielä vähän teennäisesti alkavat nämä lauluosuudet. Oopperasta sen sijaan tykkään kovasti.

    Tiina

    PS. Minulla on tuo sama DW:n kello samalla mustalla rannekkeellakin, ja tykkään siitä kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sua, olet todellinen fani! Mäkin muistan ne ajat, kun ihaili vain toisella jotain kuvia tai lehtileikkeitä, eikä itselleen ollut mitään mahista saada kopiota.

      Kiva, että tykkäsit musiikkiaakkosista! Väsäsin sitä postausta hartaudella ja kauan, ja yritin saada kaiken tykkäämäni jotenkin mahtumaan mukaan!

      Kiitos vaan, mä olen ujo laulaja, mutta kerrottakoon nyt, että ääneni on kevyt, lyyrinen sopraano. Mulla on vähän sama juttu, olen fiksautunut vanhoihin musikaaleihin, niissä on vain sitä jotakin. Viimeksi olen tainnut nähdä Rebekan Kaupunginteatterissa, ja se oli kyllä hyvä esitys ja hieno musiikki.

      Mä rakastan mun DW-kelloa. Moititaan blogikelloksi, mutta mitä sitten, mulla se on pysynyt hyvänä, ajassaan ja metalliosat kauniina!! Kiitti ihanasta kommentista, Tiina!

      Poista
  5. Harvoin tulee kommentoitua, mutta Sound of Music saa aikaan muistoja. Minäkin olen nähnyt elokuvan lukemattomia kertoja ja omat pojat, 11 ja 13, ovat jo kyllästyneet. Ensimmäisen kerran näin elokuvan kun kolmoskanava aloitti Helsingissä 80-luvulla. Aluksi näytettiin yksi elokuva illassa ja Sound of Music sai kunnian olla ihan ensimmäinen. Muistan kuinka jännitettiin saadaanko taloyhtiön antenni asennettua ajoissa, onneksi saatiin. =)
    My Fair Lady on myös ihana samoin Maija Poppanen, jota myös pojat jaksavat edelleen katsoa.
    Tsemppiä viimeisiin viikkoihin, ne kuluvat kuin siivillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sound of Music kuuluu varmasti monen lapsuuteen ja nuoruuteen, siinä on jotain tosi lumoavaa, menneen ajan charmia. Muistan ajatelleeni nuorena, että Christopher Plummer on sitten vanha ja tönkkö Julien rinnalla, nykyään ajattelen, että onpas hän nuori ja charmantti ; ) Joo ihan oikein muistat, tsekkasin, että kolmonen aloitti 1986, ja SoM oli sen ensimmäinen elokuva!

      Maija Poppanen ei ole muhun niin iskenyt, mutta My Fair Lady totisesti iski! Ja just Audreyn takia, hän on ajaton kasvo!

      Poista
  6. P.s. Olen myös lukenut Trappin perheestä ja elokuva taitaa tosiaan olla aika romantisoitu versio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tosiaan, Wiki kertoo myös asiasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maria_von_Trapp

      Mutta sitä en tiennyt, että oikea Maria vilahtaa taustalla elokuvassa, googlaapa Maria von Trapp cameo.

      Poista
  7. Trappin perheestä esitettiin telkkarissa dokumenttikin joskus viime vuoden puolella. Totuus on todellakin ihan toinen kuin romantisoitu elokuva, tässäkin tapauksessa! Ihan hyvä että elokuvan näki kauan ennen dokkaria, silloin siitä voi nauttia ihan omana kepeänä itsenään. Audrey on mielessäni ikuisesti Holly Golithly ja Aamiainen Tiffanylla suosikkielokuvani, ne puvut, oi ne puvut!!! Ja Moon River... Givenchy vaatetti Audreyn niin upeasti, että ei voi muuta kuin kuolata :) yksinkertaista mutta jumalaisen tyylikästä! Valkoinen puserosi on kaunis ja Syster P:n rannekoru samoin, ja huivin väri ihana usvaisen harmaa! T: Ansu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totuus olisi kaiketi ollut ihan muuta kuin kaunis musikaali. Mäkin rakastan Aamiainen Tiffanylla-leffaa, ja niitä vaatteita... Ja oikeastaan kaikkia elokuvia, Loma Roomassa oli myös ihana, nuori Audrey ja se söötti lyhyt tukka.

      Kiitos : )

      Poista

© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.