27.9.2016

I want a grand piano

Ilta vierähti pitkään, sillä tulin vasta kahdeksan maissa kotiin. Olin tosi mielenkiintoisessa koulutuksessa, joka käsitteli hakukoneoptimointia, blogin suunnittelua, tilastojen analysiä jne. Siitä tulee oma postauksensa myöhemmin. Huomenna sitten ihan eri koulutusta, e-oppikirjoja...

Mukava breikki oli, kun toimistohotellin aulassa oli flyygeli, soittelin sitä vähän. En tosin tiedä mitä se tykkää olla vetoisassa aulassa, ei kovin hyvä paikka herkälle soittimelle, ja kuitenkin ihan Bechstein-merkkinen, eli laatupeli.

Lapsuudenkodissani oli flyygeli, ei mikään huippusoitin, mutta flyygeli kuitenkin. Se oli ja kuuluu edelleen veljelleni, joka on tosi hyvä pianisti. Flyygelissä on sitä jotain, meillä soi aina, joko veli soitti tai minä, tai isä. Lauloin iltakausia Toivelaulukirjoja tai koulun musakirjoja läpi, myöhemmin harjoittelin laululäksyjä. Aina kuitenkin jonkinlaista musisointia. Flyygeli on kaunis. Akatemian isot konserttiflyygelit olivat raskaita, ja silloin oli sormissa voimaa ihan eri tavalla kuin nykyään. Enkä harjoittele enää pianoa kuten ennen. Mutta silti, onhan tuo ihana soitin.



Käsissä oli tänään räyhä meininki...



Samoin jaloissa.




knit Polo Ralph Lauren / pants Day
boots Gardenia / shirt PBO

Päivä paketoitu, iltapalalle ja nukkumaan... Ja kiitos Pialle kuvista! Mukavaa iltaa kaikille!

3 kommenttia:

  1. Samat fiilikset pianosta ja haaveilut flyygelistä. <3
    Nykyään lähes parasta rentoutumista on soitella taas niitä Toivelaulukirjoja sieltä täältä, kannesta kanteen.
    Miten onnekas sitä onkaan soittotaidosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on niin mukavaa joskus! Tosin nykyään en hirveästi enää kotona musisoi...

      Poista
  2. Oi, flyygeli! Tosi vähän enää soitan, mutta jostain syystä flyygelistä haaveilen. Eihän tässä mitään realismia ole, mutta kiva ajatus :) T. Aija

    VastaaPoista

© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.