10.9.2016

Lökölauantai kuvina

Flunssa on voitettu, vaan silti otin vielä rennosti tämän päivän. Ihan hurjan mukava taas palata elävien kirjoihin. Myös blogistaniaan. Olin koko viikon ihan zombiena, pää tyhjänä ja olo tylsänä, mutta nyt kuulkaas on taas virtaa!

Syyshortensiat ovat nyt suurimmillaan ja alkavat jo vaihtaa väriä. Toin olkkariin vielä överinmuhkean kimpun. Kiva, kun kukkia saa omalta pihalta. Myös pihlajanmarjat näyttävät kauniilta maljakossa. Pellolta voisi hakea vähän vehnänoksia talteen, ennen kuin ne niitetään.



Päivän virallinen ruokakauppa-asu oli farkut ja Polo Ralph Laurenin villatakki, luottoveskani Dayn pikkupussukka keikkui olalla, huivi Balmuirin Avignon.



Kaupasta ostin Glorian syysmuotinumeron. Lehdessä oli pari mielenkiintoista haastattelua, jotka luin innolla. Ritva Fallan mainoksesta bongasin kauniin Tiinan, joka on Nectarinessa töissä.



Lounaaksi söin kanakeittoa, joka ei kauhean kauan nälkää pidä. Mutta hyvää oli! Höyrykin tallentui hauskasti kuvaan. Eläköön kotiruoka!



Jos haluan keskittyä oikeasti lukemiseen, menen olkkarin sohvannurkkaan. Muuten tulee kiusaus alkaa puuhata jotain muuta. Sain työkaverilta hänelle tarpeettoman kovakantisen (minulla oli pokkari) Kate Mortonin Paluu Rivertoniin, jota aloitin lukemaan. Se onkin parempi kuin muistin. Uuden Mortonin saan synttärilahjaksi (jee!), mikäli jaksan odottaa sinne asti. Nyt on muutenkin luku- ja ostoslistalla useita kirjoja, jotka haluan lukea, mm. Astrid Lindgrenin elämänkerta Tämä päivä, yksi elämä ja Raija Orasen oopperalaulaja Aino Acktésta kertova Ackté.

Ohessa kupillinen turkinpippureita, oivoi. Annoin periksi salmiakinhimolle, koska flunssa. Mutta ei niitä pysty koko pussia kerralla syömään, yritys kyllä oli kova.




Lukuhetki kääntyi pian Plejmon ja Viaplayn vuokraelokuvien selailuksi. Katsoimme Tyttökuningas-elokuvan, jonka on ohjannut Mika Kaurismäki. Elokuva kertoo Ruotsin kuningatar Kristiinan tarinan. Ihan katsottava elokuva, ja taas kerran todelliseen henkilöön pohjautuva tekee siitä kiinnostavan. Musiikin oli säveltänyt muuten Anssi Tikanmäki, jonka musiikkia olen fanittanut lukioikäisestä asti. (Muistaako joku levyt Maisemakuvia Suomesta ja Vanhat Valokuvat?) Ruotsalainen Malin Buska teki uljaan roolin. Jonkinlainen kotikutoisuuden tuntu silti vaivasi läpi elokuvan, vaikka ihan hyvä olikin.

Ja nyt... Huoh, jääkiekkoa. Taidan itse vielä palata Rivertoniin hetkeksi ja tyhjentämään tuota salmiakkikuppia. Hei kivaa lauantai-iltaa kaikille!


*adlinks

2 kommenttia:

  1. Hyviä ja rentouttavia lukuhetkiä! Ja hyvää viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista

© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.