8.9.2016

Omenapiirakkaa, yrttiteetä ja hajanaisia ajatuksia

Pihalla on mitä kaunein syyssää, aika lämmintäkin on. Meitsi on ollut pari päivää kotona potemassa, flussa meni ääneen, ja sehän on huono juttu töitä ajatellen. Nyt vaan pitää levätä pöpö pois. Muutama kiva juttu piti nyt perua tai siirtää, mikä harmittaa ihan vietävästi. Tosin sille harmitukselle ei kannata antaa ajatuksia, sillä minkäs teet. Yhdessä biisissä lauletaan että there´s no use crying over spilled perfume. Tai näin yritän ajatella. Yritän myös kuvitella, ettei korvaan satu. Huomenna lääkärille näyttämään sekä äänihuulia että korvia.

Samalla olen potenut totaalista writer´s blockia. Tila on meikäläiselle aika harvinainen, ja liittyy varmaan  hieman pienoiseen itsesääliin, joka on meneillään. Joka taas liittyy flunssaan. Eli siis pää on löynyt ihan tyhjää, totaalisesti. Ja lyö edelleen. Odotan joku päivä herääväni tästä koomasta taas normaaliin ajatteluun. Olen ruokkinut koomaa katsomalla Good Wifeä tuntitolkulla, lukemalla vanhoja kirjoja ja roikkumalla netissä. Luin pitkästä aikaa Ines de la Fressangen tyylikirjan Parisian Chic, ja sain siitä enemmän irti kuin viisi vuotta sitten. Välillä olen kirjoitellut muistikirjaani ideakarttoja, kuten teen joka kuukausi, innostunut niistä, mutta niiden on odotettava kunnes taas rullataan kympillä. Odottaminen on vaikeaa, en ole hyvä keskeneräisissä asioissa.

Keskeneräisyys, btw. Luin jostain kirjoituksesta, että kilttien kympin tyttöjen olisi hyvä oppia sietämään keskeneräisyyttä. Kirjoitus taisi käsitellä koulumaailmaa ja oppimista, mutta itseeni voisin sitä soveltaa myös, kun tunnen olevani vähän liian kiltti ja tunnollinen joskus. Kun elämä ei aina rullaa toivotulla tavalla, pitää malttaa antaa olla, antaa aikaa. Asioita ei voi kiirehtiä, kaikki aikanaan ja painollaan. Kyllä se siitä taas lähtee, on aina lähtenyt.

Pakastimessa on omenapiirakkaa, ja mies tuo kaupasta turkinpippureita. Sitten taas vähän yrttiteetä ja Good Wifea.







Pysykää terveinä! Rauhaisaa iltaa, kamut!

2 kommenttia:

  1. Keskeneräisyys ja odottaminen on mullakin juuri ne asiat, joita siedän äärimmäisen huonosti, olen kaikki-heti-mulle-tänne-nyt -tyyppi. Kärsivällisyys ei kuulu hyveisiini - siinäpä sitä olisikin kehittämistä! Toivottavasti selviät flunssasta mahdollisimman vähällä, sinkki+C-vitamiini-poretabletit auttavat toipumisessa. Hyvää viikonloppua ja parempaa ensi viikkoa :) T: Ansu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä hyvettä ei ole minullakaan- töissä kyllä, mutta ei omassa elämässä. Miten sitä pitääkin olla niin kärsimätön! Kiitos samoin, nyt ollaan jo voiton puolella tämän flunssan kanssa!

      Poista

© Fab Forty Something. All rights reserved. Designed with Happy days.